Inflaatiolla tarkoitetaan kuluttajahintojen kallistumista. Keskuspankkien inflaatiotavoite on länsimaissa yleensä noin kaksi prosenttia vuodessa. Se on tutkimuksen mukaan lähellä optimaalista talouskasvun kannalta.
Inflaatiokehitys on syklistä. Vahvan taloussuhdanteen aikana inflaatio yleensä kiihtyy, kun tuotteiden ja palveluiden kysyntä vahvistuu. Taantumassa inflaatio tasoittuu kysynnän heikentymisen vuoksi.
Palkkakehityksellä on merkittävä vaikutus inflaatioon. Palkat nousevat keskimääräistä nopeammin täystyöllisyyden tilanteessa, jolloin on enemmän kilpailua työvoimasta.
Kysynnän muutokset eivät ole kuitenkaan viime vuosikymmeninä johtaneet korkeaan inflaatioon. Korkean inflaation syynä on ollut yleensä ulkopuolinen tilapäinen shokki, kuten energiakriisi.
Inflaatio on ollut matala viime vuosikymmeninä länsimaissa. Viimeisen 20 vuoden korkein lukema ennen viime vuotta nähtiin Yhdysvalloissa juuri ennen finanssikriisin eskaloitumista heinäkuussa 2008. Silloin inflaatio oli 5,6 prosenttia vuodessa.
Myös euroalueen heinäkuun 2008 lukema oli korkein 20 vuoteen ennen viime vuoden inflaation kiihtymistä. Kuluttajahinnat nousivat 4,1 prosenttia vuodessa.
Inflaatioympäristö muuttui vuonna 2021. Syitä olivat elvyttävä finanssi- ja rahapolitiikka sekä hyödykkeiden tarjontaongelmat.
Inflaatio kiihtyi Yhdysvalloissa keväällä 2021 yli kahden prosentin inflaatiotavoitteen, kun maaliskuun tilaston mukaan kuluttajahinnat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa.
Huhtikuun 2021 inflaatiolukema oli jo 4,6 prosenttia ja kolmen kuuukauden annualisoitu inflaatio peräti kahdeksan prosenttia. Yhdysvaltain keskuspankki Fed ei kuitenkaan pitänyt inflaatiota ongelmana, vaan pääjohtaja Jerome Powell totesi inflaation olevan tilapäistä.
Inflaatio jatkoi nousutrendissä kesän ja syksyn 2021. Marraskuussa 2021 Powell kertoi, että inflaatio ei olekaan enää tilapäistä. Marraskuussa julkaistun lokakuun inflaatiotilaston mukaan kuluttajahinnat kallistuivat 6,2 prosenttia vuodessa.
Fedin keskuspankkiirit eivät odottaneet viime vuoden lopulla, että inflaatio pysyisi pitkään korkeana. Joulukuussa 2021 Fedin keskuspankkiirien ennuste vuoden 2022 inflaatiolle (PCE) oli 2,6 prosenttia.
Euroopan keskuspankin inflaatiotavoite on kahden prosentin vuotuinen inflaatio keskipitkällä aikavälillä. Euroalueen inflaatiokehitys on seurannut viimeaikoina viiveellä Yhdysvaltoja.
Syksyllä 2021 euroalueen inflaatio ylitti neljän prosentin rajan, kun lokakuun inflaatio oli 4,1 prosenttia vuodessa. Tammikuussa 2022 inflaatio oli 5,1 prosenttia ja toukokuussa jo 8,1 prosenttia.
Mitä historian perusteella voi oppia inflaatiokehityksestä?
Research Affiliatesin Rob Arnott ja Omid Shakernia analysoivat artikkelissa ”History Lessons: How ”Transitory Is Inflation?”, inflaatiokehitystä tammikuusta 1970 syyskuuhun 2022. Tutkimuksessa analysoitiin 14 OECD:n jäsenvaltiota.
Tutkimusjakson aikana inflaatio kiihtyi yhteensä 52 kertaa aineiston valtioissa yli neljän prosentin. Sen jälkeen kuluttajahintojen nousu yleensä tasaantui. Neljän prosentin inflaation ylittäneistä havainnoista lukumääräisesti 32 eli 62 prosenttia, ei ylittänyt sen jälkeen kuuden prosentin inflaatiota. Havainnoista kuudessa tapauksessa inflaatio kiihtyi yli 20 prosentin.
Tutkimuksen mukaan korkea inflaatio kestää monissa tapauksissa vuosia. Inflaation puolittumisajan mediaani oli 2,5 vuotta, jos inflaatio oli neljä prosenttia. Vain 20 prosenttia tapauksista oli sellaisia, joissa inflaatio tasaantui enintään vuodessa kahteen prosenttiin. Inflaation puolittuminen neljästä prosentista kesti vähintään 10 vuotta niin ikään joka viidennessä havainnossa.
Kuuden prosentin inflaatio on historian perusteella keskuspankeille merkittävästi haastavampi tehtävä kuin neljän prosentin kuluttajahintojen nousu. Kuuden prosentin inflaation tasoittuminen kolmeen prosenttiin kesti mediaanin mukaan 7,5 vuotta ja kahdeksan prosentin inflaation puolittumisen kesto oli suunnilleen yhtä kauan.
Historian perusteella inflaatiokehityksen suunnalla on merkittävä vaikutus inflaation tasoittumisen kestoon. Jos inflaation huippu on saavutettu, niin inflaatio on tasoittunut huomattavasti nopeammin verrattuna tilanteeseen, jossa inflaatio on nousutrendissä.
Inflaatio on viimeaikaisten tilastojen mukaan tasoittumassa. Yhdysvalloissa inflaatio oli lokakuussa 7,7 prosenttia vuodessa ja syyskuussa 8,2 prosenttia vuodessa. Euroalueen inflaatio oli marraskuussa 10 prosenttia vuodessa. Inflaatio tasoittui lokakuusta, jolloin se oli 10,6 prosenttia vuodessa.
Kahdeksan prosentin inflaatio on puolittunut noin kolmessa vuodessa tapauksissa, joissa inflaation huippu on jo saavutettu. 10 prosentin inflaation puolittuminen on kestänyt noin kuusi vuotta.
Inflaation tasoittuminen kolmeen prosenttiin saattaa kestää kauan
Neljän prosentin inflaatio tasoittuu historiallisen mediaanin perusteella noin 18 kuukaudessa kolmeen prosenttiin. Kuudesta prosentista kolmeen prosenttiin yltäminen kestää noin 7,5 vuotta ja kahdeksan prosentin tasolta inflaation tasoittuminen peräti noin yhdeksän vuotta.
Huomionarvoista on matala hajonta 8-20 prosentin inflaation tasoittumisesta kolmeen prosenttiin. 20 prosentin inflaation tasoittuminen kesti tutkimuksen aikajaksolla vain kolme vuotta kauemmin verrattuna kahdeksan prosentin inflaation. Toisaalta 20 prosentin inflaatiota ei ollut monta kertaa tutkitulla aikajaksolla. Tulokset perustuvat siis pieneen havaintomäärään.
Inflaatio-odotuksia voi arvioida valtionlainamarkkinoiden avulla. Inflaatio-odotus lasketaan vähentämällä valtionlainan tuotosta inflaatiosuojatun valtionlainan tuotto.
Tällä hetkellä Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan tuotto on noin 3,49 prosenttia ja 10 vuoden inflaatiosuojatun valtionlainan tuotto on noin 1,06 prosenttia. Siispä 10 vuoden inflaatio-odotus on noin 2,43 prosenttia vuodessa. Viidelle vuodelle inflaatio-odotus on 2,51 prosenttia vuodessa.
Historian perusteella keskuspankkien kannattaa olla tarkkana inflaatiokehityksen suhteen. Varsinkin kuuden prosentin rajan ylittäminen indikoi inflaation tasoittuvan merkittävästi hitaammin suhteessa neljän prosentin kuluttajahintojen nousuun. Syynä siihen saattaa myös olla se, että vähintään kuuden prosentin inflaatio johtuu monta kertaa tarjontapuolen tekijöistä, joihin on vaikeampi vaikuttaa rahapolitiikalla.
