Öljyn WTI-laadun maailmanmarkkinahinta kipusi perjantaina yli 70 dollariin barrelilta. Viikossa hinta on noussut 4,5 prosenttia. Nousu on vahvinta sitten kesäkuun alun.
Hintanousun taustalla on markkinoiden huoli tarjonnan laskusta, kun Venäjä asetti laajamittaiset polttoaineen vientirajoitukset. Lisäksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kiristi diplomaattista painetta liittolaisiaan kohtaan pyrkien estämään venäläisenergian ostot.
Venäjä ilmoitti torstaina, että se osittain kieltää dieselin viennin vuoden 2025 loppuun asti ja jatkaa nykyisiä bensiiniviennin rajoituksia vedoten polttoainepulan syntyyn.
Polttoainepulan syynä ovat Ukrainan droonihyökkäykset Venäjän energiainfrastruktuuriin.
Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak myönsi ”lieviä öljytuotteiden puutteita”, mutta väitti, että varastot riittäisivät kattamaan vajauksen.
Vientirajoituksia edelsi Ukrainan iskujen kiihtyminen venäläisiä öljyjalostamoja vastaan: elokuusta lähtien Ukraina on iskenyt 16:een Venäjän 38 jalostamosta. Iskut ovat vähentäneet Venäjän jalostuskapasiteettia yli miljoonalla tynnyrillä päivässä ja laskeneet dieselin vientiä alimmilleen sitten vuoden 2020.
Salavatin petrokemian kompleksi, yksi Venäjän suurimmista, syttyi tuleen kahdesti viikon sisällä tislausyksiköiden vaurioiduttua.
Ukrainan drooni-iskut ovat aiheuttaneet polttoainepulaa useissa Venäjän alueilla, kuten Kazanissa, Nizhni Novgorodissa, Saratovissa ja miehitetyssä Krimissä. Alueelliset kuvernöörit ovat vahvistaneet toimitushäiriöt, ja osa huoltoasemista on jouduttu sulkemaan polttoaineen pääsyn katkeamisen vuoksi.
Donald Trump on tehnyt venäläisen energian ostamisen lopettamisesta keskeisen vaatimuksen uudessa diplomaattisessa kampanjassaan uhaten pidättäytyä uusista pakotteista Venäjälle, elleivät NATO-liittolaiset noudata määräystä. YK:n yleiskokouksessa maanantaina Trump totesi, että ”Euroopan maiden on välittömästi lakattava ostamasta mitään energiaa Venäjältä”.
Presidentti vaati erityisesti Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogania lopettamaan venäläisen öljyn ostot Valkoisen talon tapaamisessa torstaina.
”Haluan hänen lopettavan kaiken öljyn ostamisen Venäjältä niin kauan kuin Venäjä jatkaa hyökkäystään Ukrainaan”, Trump totesi.
Turkki on Kiinan ja Intian jälkeen Venäjän kolmanneksi suurin öljynostaja, tuoden keskimäärin 330 000 tynnyriä päivässä vuonna.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi EU:n vähentävän venäläisen energian ostoa ja suunnittelevan tullien asettamista jäljellä oleville venäläisille öljytoimituksille. EU on jo vähentänyt Venäjän energian tuontia noin 90 prosenttia Ukrainan sodan alettua, mutta Unkari ja Slovakia pitävät kiinni poikkeuksista putkitoimituksille vuoteen 2027 asti.
Öljyn hintaa tukivat myös Yhdysvaltojen raakaöljyvarastojen yllättävä 607 000 tynnyrin lasku ja kurdien öljynviennin jatkunut keskeytys. Yhdysvaltojen odotettua vahvempi talouskasvu kuitenkin lisäsi huolia keskuspankin korkopolitiikasta, mikä hillitsi hintojen nousua.
