Perintöriidat ovat yleisiä raha-asioihin liittyviä riitoja. Perintöasioihin liittyviä riita-asioita tuli Suomen käräjäoikeuksissa vireille viime vuonna yhteensä lähes 1700.
Perintoriitojen määrä on kuitenkin yhdeksän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, selviää S-Pankki Privaten tuoreesta selvityksestä. S-Pankki on selvittänyt perintöriitojen määrää Suomessa vuoden 2013 tilastoista alkaen, ja 2013–2024 välillä perintöriitoja on suomessa ollut keskimäärin 1662 vuosittain.
Pitemmällä aikavälillä perintoriitojen määrässä ei ole laskusuuntausta.
”Perintöihin liittyvien riitojen kääntyminen laskuun on myönteinen muutos kolmen vuoden kasvun jälkeen. Kuitenkin kun tarkastellaan koko tätä reilun kymmenen vuoden ajanjaksoa, perintöriitojen määrä Suomessa on pysynyt valitettavan tasaisena”, kommentoi Veera Kosonen, S-Pankin Family Office & Wealth Planning -palveluista vastaava johtaja.
Yksittäisissä käräjäoikeuksissa perintöriitoja tulee vuosittain vireille joistakin kymmenistä noin kahteensataan, jolloin pienetkin määrälliset vaihtelut voivat näkyä suurempina prosentuaalisina muutoksina.
Väkilukuun suhteutettuna eniten riitoja tuli vireille Kainuun, Etelä-Savon ja Lapin käräjäoikeuksissa, mutta väkilukuun suhteutetut alueelliset erot ovat varsin pieniä.
Raha-asioihin liittyvä tabu luo perintökiistoja
Kosonen nostaa esiin, että Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan asunnot ja kiinteistöt muodostivat noin puolet suomalaisten perintöjen yhteenlasketusta arvosta vuosina 2017–2022. Suomalaiset siis perivät useimmin koteja tai mökkejä.
”Harva varmastikaan ehdoin tahdoin haluaa aiheuttaa kiistoja perillisten välille. Mutta etenkin perinnöt, joihin liittyy paljon voimakkaita tunteita, ovat omiaan aiheuttamaan kiistoja”, Kosonen kertoo.
Iso joukko suomalaisia ei juurikaan puhu raha-asioistaan läheistensä kanssa.
”Tämä tabu olisi syytä murtaa”, Kosonen toteaa.
Tilastokeskuksen mukaan perinnönsaajien määrä kasvoi Suomessa lähes 12 000:lla vuosien 2017–2021 aikana. Samalla perinnöt ovat kasvaneet, ja niiden mediaaniarvo nousi 13 125 eurosta 15 060 euroon.
”Perintö ei ole enää vain varakkaiden asia. Se koskettaa yhä useammin tavallisia suomalaisia ja heidän arkeaan. Kun periminen yleistyy, on koko ajan tärkeämpää, että perheiden ja läheisten kesken käydään hyvissä ajoin keskustelua omaisuuteen liittyvistä suunnitelmista. Myös perintösuunnittelun tulisi olla osa yhä useamman suomalaisen taloudenhallintaa”, Kosonen painottaa.
Perintöriidat kumpuavat aiemmista erimielisyyksistä
Tyypillisin käräjäoikeuteen päätyvä perintöriita liittyy tilanteisiin, joissa erimielisyydet ovat syntyneet jo ennen varsinaista perinnönjakoa, ja tuomioistuin joutuu määräämään ulkopuolisen henkilön kuolinpesän selvittäjäksi ja jakajaksi.
S-Pankin Kososen mukaan perintöriita ei yleensä alakaan testamentin lukemisesta, vaan vuosien – joskus vuosikymmenten – aikana syntyneistä epäreiluuden kokemuksista.
Asiat, joita ei ole käsitelty elämän aikana, nousevat helposti esiin perintötilanteessa.
Monimuotoistuvat perheet lisäävät perintösuunnittelun tärkeyttä. Elämän varrelle voi mahtua avioliittoja, avoliittoja ja muita parisuhteita. Perheeseen voi kuulua sekä juridisia että ei-juridisia lapsia ja muita läheisiä, joita kenties halutaan huomioida perinnönjaossa.
”Kun perheen sisäisistä odotuksista ja suunnitelmista keskustellaan avoimesti ja ajoissa, voidaan välttyä yllätyksiltä, jotka voivat pahimmillaan johtaa vuosia kestäviin konflikteihin. Tämä pätee kaikenlaisiin perheisiin”, Kosonen muistuttaa.
Yksi keino välttää perintöriidat, on tietenkin testamentti. Asiantuntijoiden mukaan kiihkeimmin riidellään yleensä silloin, kun kyseessä on perintö, josta ei ole tehty testamenttia.
Testamentti turvaa lesken tulevaisuuden, se voi tuoda säästöä perintöverossa, se mahdollistaa perintöoikeuden rajaamisen ja se vähentää perintöriitoja.
