Kahden päivän ”toivoralli” päättyi yhtä nopeasti kuin se oli alkanut. S&P 500 -futuurit laskivat torstaiaamuna 1,3 prosenttia, teknologiapainotteisen Nasdaq 100:n futuurit vajosivat 1,6 prosenttia ja Dow Jones -futuurit 1,2 prosenttia.
Samaan aikaan öljyn hinta kääntyi jälleen jyrkkään nousuun.
Markkinat olivat odottaneet presidentti Donald Trumpin keskiviikkoillasta kansallispuhetta lähes kahden päivän ajan. Osakeindeksit olivat tiistaina ja keskiviikkona vankassa nousussa, kun sijoittajat hinnoittelivat konfliktin nopeaa päättymistä. Tiistaina S&P 500 -osakeindeksi nousi 2,9 prosenttia, mikä oli suurin päiväkohtainen nousu sitten toukokuun.
Puheen sävy oli kuitenkin jotain muuta. Trump totesi 19 minuuttia kestäneessä esiintymisessään, että Yhdysvaltain joukot tulevat iskemään Iraniin voimakkaasti seuraavan kahdesta kolmeen viikon aikana.
Sodan päättymisen sijaan markkinat kuulivat eskalaation.
Uutistoimisto Reutersin mukaan sijoittajien reaktio oli yksiselitteisen kielteinen. VanEckin sijoitusjohtaja Russel Chesler totesi, ettei puhe onnistunut herättämään luottamusta markkinoilla.
Keskeinen kysymys on yhä sama: milloin tämä loppuu?
Puheen jälkeen Aasian markkinat kääntyivät välittömästi laskuun. Etelä-Korean Kospi-indeksi syöksyi 5,5 prosenttia, Japanin Nikkei 225 laski 1,4 prosenttia ja Hongkongin Hang Seng avasi puoli prosenttia miinuksella. Euroopassa tunnelma oli tiistaina ja keskiviikkona ollut vielä vahvasti positiivinen.
Hormuzinsalmi pysyy markkinoiden kynnyskysymyksenä
Iranin ja Yhdysvaltain välisen konfliktin taloudelliset vaikutukset kiteytyvät yhteen maantieteelliseen pullonkaulaan. Hormuzinsalmi, 21 mailin levyinen väylä Persianlahden ja Omaninlahden välillä, on suljettu ensimmäistä kertaa historiassa. Sen kautta kulkee normaalioloissa noin 20 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, mikä vastaa karkeasti viidennestä maailman öljytuotannosta.
Trump oli aiemmin keskiviikkona väittänyt sosiaalisessa mediassa, että Iranin presidentti oli lähestynyt Yhdysvaltoja tulitaukopyynnöllä. Ehdoksi hän asetti salmen avaamisen. Iran kiisti väitteen Bloombergin mukaan valtion television kautta ja kuvaili sitä perättömäksi.
Puheen kenties merkittävin yksityiskohta koski kuitenkin salmen tulevaisuutta.
Trump totesi, että muiden maiden tulisi ottaa johtorooli väylän avaamisessa. Yhdysvallat voi olla avuksi, mutta salmi saattaa myös avautua itsestään, presidentti sanoi.
Markkinoille tämä oli huolestuttava signaali siitä, ettei Washingtonilla ole selvää suunnitelmaa tilanteen ratkaisemiseksi.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan kyseessä on maailman öljymarkkinoiden historian suurin tarjontahäiriö.
Energiamarkkinoiden reaktio oli voimakas. Vaikka raakaöljyn hinta oli keskiviikkona laskenut, kun WTI-viiteöljy asettui lähelle sataa dollaria tynnyriltä ja Brent-laatu hieman yli 101 dollariin, puheen jälkeen suunta kääntyi. Brent-futuurit nousivat 6,7 prosenttia 108 dollariin ja WTI 6,2 prosenttia 106 dollariin.
Raakaöljyn hinta on noussut noin 40 prosenttia helmikuun lopussa alkaneen sodan jälkeen. Bank of America arvioi tuoreessa raportissaan, että öljyn hinta pysyy sadan dollarin tuntumassa loppuvuoden 2026 ajan, mikä tarkoittaa hitaampaa kasvua ja korkeampaa inflaatiota.
Investointipankki laski globaalin kasvuennusteensa 3,1 prosenttiin vuodelle 2026 ja nosti inflaatioennustettaan 3,3 prosenttiin. Stagflaation riski eli samanaikaisen talouskasvun hidastumisen ja hintatason nousun yhdistelmä on noussut analyytikkojen keskuudessa hallitsevaksi huolenaiheeksi.
Teknologiajätit Iranin uhkausten kohteena
Sodan taloudelliseen dynamiikkaan tuli viikolla uusi särmä, kun Iranin vallankumouskaarti ilmoitti pitävänsä 18:aa yhdysvaltalaista teknologiayhtiötä mahdollisina kohteina kostoiskuille. Listalla mainittiin muun muassa Nvidia, Apple, Microsoft ja Alphabet.
Konkreettinen uhka näitä yhtiöitä vastaan on epäselvä, mutta pelkkä retoriikka lisää hermostuneisuutta markkinoilla, joilla teknologiasektori muodostaa S&P 500 -indeksin painosta valtaosan.
Tosin keskiviikon kaupankäynnissä suuret teknologiayhtiöt olivat vielä nousussa. Microsoftin osake nousi 1,4 prosenttia yhtiön ilmoitettua 5,5 miljardin dollarin investoinnista tekoäly- ja pilvi-infrastruktuuriin Singaporessa. Myös Nvidian, Alphabetin ja Metan kurssit liikkuivat ylöspäin.
Sinänsä markkinoiden kahtiajakautuminen on ollut koko konfliktin ajan silmiinpistävää. Puolustussektorin ETF-rahasto on noussut 14 prosenttia vuoden alusta, kun taas lentoyhtiöt ovat kärsineet nousevista polttoainekustannuksista.
Nike puolestaan syöksyi 11 prosenttia varoitettuaan myynnin laskusta loppuvuonna.
Lyhyt viikko ja työllisyysluvut edessä
Torstai on viikon viimeinen kaupankäyntipäivä pitkäperjantain vuoksi, mikä saattaa vahvistaa kurssiliikkeitä ohuemman kaupankäyntivolyymin myötä. Aamupäivällä julkaistaan viikoittaiset työttömyyshakemusten tiedot, ja perjantaina vuorossa on tarkasti seurattu maaliskuun työllisyysraportti.
Pinpoint Asset Managementin pääekonomisti Zhiwei Zhang kuvaa tilannetta selkeäsanaisesti: näkymät ovat edelleen erittäin epävarmat, ja ainoa varma viesti puheesta oli, että sota jatkuu vähintään kaksi tai kolme viikkoa. Toivo nopeasta ratkaisusta on hiipumassa.
Kolmas lentotukialus, USS George H.W. Bush, on raporttien mukaan matkalla alueelle. Se liittyy kahteen jo paikalla olevaan tukialukseen.
Sotilasvoiman lisääminen on ristiriidassa puheiden kanssa operaation pikaisesta päättymisestä, ja markkinat tulkitsivat tämän eron omalla tavallaan.
