
Sijoittaminen näyttäytyy usein ulospäin strategioina, markkinanäkemyksinä ja ajoituksena. Monelle arki on kuitenkin jotain aivan muuta: rajallista aikaa, vaihtelevia tuloja ja tarve tehdä päätöksiä yksinkertaisesti mutta järkevästi.
Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto lähestyy sijoittamista tästä näkökulmasta. Hänen oma sijoitustyylinsä ei perustu aktiiviseen kaupankäyntiin tai markkinoiden ennustamiseen, vaan tasaisesti etenevään tekemiseen arjen keskellä.
Kivipellon kiinnostus talouteen syttyi jo nuorena, kun hän pääsi opiskelemaan kansainväliseen UWC-lukioon Yhdysvaltoihin. Kansantaloustieteen opinnot ja erityisesti opiskelijoiden rakastama taloustieteen opettaja Ravi Parasharin opit jättivät pysyvän jäljen.
”Hänen loistava opetustyylinsä ja kykynsä yksinkertaistaa vaikeitakin talouden ilmiöitä sytytti todella kipinän taloustieteisiin ja näytti esimerkkiä siitä, miten talouden ilmiöitä voidaan avata niin, että kuka tahansa voi ne ymmärtää”, Kivipelto kertoo.
Nykyisessä työssään ekonomistina sama ajatus näkyy vahvasti: monimutkaisten ilmiöiden tekeminen ymmärrettäviksi. Vaikka ulospäin työ näyttäytyy esiintymisinä ja markkinakommentteina, taustalla on runsaasti datan analysointia ja näkökulmien punnintaa.
”Suomalaisiin kotitalouksiin ja Suomen talouteen liittyy valtavasti erilaisia näkökulmia, eikä monestakaan ilmiöstä tai kehityskulusta ole yhtä totuutta.”
Työ on samalla avannut näkymän siihen, miten asiantuntijuus rakentuu. Perinteisesti miesvaltaisella alalla Kivipelto ei ole kohdannut urallaan suurempia esteitä, mutta näkee haasteita siinä, keitä nostetaan esille asiantuntijoina laajemmin sijoittajayhteisöissä ja mediassa.
Suomen talous jakautuu – kaikilla ei mene paremmin
Kivipellon mukaan suomalaisten taloudellinen tilanne on viime vuosina kehittynyt osin positiivisesti. Velkaantuminen on laskenut, säästäminen lisääntynyt ja palkansaajien ostovoima vahvistunut.
”Tänä ja ensi vuonna nimelliset palkat jatkavat yli kolmen prosentin kasvuvauhdilla, ja jos inflaatio pysyy näiden tasojen alapuolella, jatkaa ostovoima vahvistumistaan”, Kivipelto avaa.
Kuva ei kuitenkaan ole yhtenäinen.
”Tilanne näyttää jonkin verran erilaiselta riippuen siitä, onko töissä vai tukien varassa. Palkansaajat ja erityisesti asuntovelalliset ovat hyötyneet nousseista palkoista ja laskeneista koroista, mutta tukien varassa olevien tilanne on heikentynyt”, Kivipelto toteaa.
Inflaatio on syönyt varallisuuden reaaliarvoa, vaikka nimelliset rahoitusvarat ovat kasvaneet. Samalla geopoliittiset riskit, kuten Lähi-idän tilanne ja öljyn hinnan nousu, tuovat epävarmuutta näkymiin.
Kivipelto muistuttaa, että taustalla vaikuttavat työmarkkinoiden muutokset ja kotitalouksien erilaiset lähtökohdat. Vaikka monilla puskurit ovat vahvistuneet, kaikilla kotitalouksilla iskunkestävyys ei ole parantunut.
”Viime aikoina on puhuttanut luonnollisesti korkea työttömyysaste. On hyvä huomata, että työttömyyden kasvu ei johdu pelkästään irtisanomisista, vaan yhä suurempi osa uusista työttömistä tulee työvoiman ulkopuolelta, ja taustalla vaikuttavat myös rakenteelliset muutokset työmarkkinoilla.”
Ruuhkavuosisalkku rakentuu yksinkertaisista valinnoista
Arjessa Kivipellon ”ruuhkavuosisalkku” tarkoittaa automatisointia ja yksinkertaisuutta. Salkun rakenne heijastaa arjen realiteetteja, joissa aikaa aktiiviseen kaupankäyntiin on vähän.
Kivipelto sijoittaa kuukausittain globaaliin osakerahastoon ja omistaa lisäksi valikoituja suomalaisia yhtiöitä osakesäästötilillä.
”Luonteeltani olen momentum-sijoittaja. Teen ostoja silloin tällöin, mutta pääpaino on jatkuvassa säästämisessä.”
Sijoitusfilosofia nojaa vakavaraisiin laatuyhtiöihin, joissa on joko vahvaa osingonmaksukykyä tai selkeitä kasvunäkymiä. Nykyinen markkinatilanne ei ole muuttanut lähestymistapaa.
”Laskumarkkina on pitkäjänteiselle sijoittajalle mahdollisuus, ei uhka. Jatkan entiseen tapaan kuukausisäästämistä, en myy mitään.”
Taloudellinen mielenrauha syntyy ennakoinnista
Sijoittamisen rinnalla Kivipelto korostaa laajempaa näkökulmaa talouteen. Hänen mukaansa varallisuuden kerryttäminen on vain yksi osa kokonaisuutta, jossa keskiöön nousee taloudellinen mielenrauha.
Ajattelua syvensi erityisesti Danske Bankin aiemmin tuottama Taloudellinen mielenrauha -podcast, jossa Kivipelto oli mukana.
”Podcast avasi uuden maailman siinä mielessä, että pääsin sukeltamaan kokonaisvaltaisemmin suomalaisten talouksiin. Voisi jopa sanoa, että podcast oli yksi merkittävä syy siihen, miksi olen nykyisessä roolissani.”
Yksi teema jäi erityisesti mieleen.
”Nostaisin esiin perhejuridiikan tärkeyden ja sen miten vähän suomalaiset yhä sopivat asioista kirjallisesti.”
Kokemus johti konkreettisiin toimiin ja sai Kivipellon laittamaan omat juridiset dokumentit kuten edunvalvontavaltuutuksen ja keskinäisen testamentin kuntoon.
”Suosittelen lämpimästi, että kaikki suomalaiset kävisivät keskustelemassa juristin kanssa ainakin kerran elämässään aiheista kuten kuka perii minut, mitä tapahtuu, jos eroan tai puoliso menehtyy ja miten voin suojata lapsiani parhaalla mahdollisella tavalla.”
Lopulta Kivipellon ajattelussa sijoittaminen ei ole irrallinen projekti, vaan osa laajempaa taloudellista turvaa – kokonaisuutta, jossa tärkeintä ei ole maksimaalinen tuotto, vaan se, että elämä toimii myös epävarmuudessa.



