Maailmantaloutta voi varjostaa sotien lisäksi pian myös meteorologinen uhka. Arvostettu The Time -lehti varoittaa, että olosuhteet voimakkaan El Niño-sääilmiön syntymiselle ovat otolliset. Vaikka El Niñolla on vain vähän suoria vaikutuksia pohjoisella pallonpuoliskolla, sen epäsuorat vaikutukset voivat olla merkittäviä.
El Niño esiintyy 2-7 vuoden välein ja voi kestää vuodesta kahteen. Edellinen El Niño nähtiin vuoden 2023 puolivälistä vuoden 2024 kevääseen. Se aiheutti muun muassa voimakkaan nousun kaakaon hinnassa, joka heijastui lopulta suklaalevyn hintaan. Tuolloin myös rajoitettiin liikennettä Panaman kanavassa, mikä johti rahtikustannusten nousuun. Parin vuoden takainen El Niño ei ollut skaalan voimakkaimmasta päästä.
Tutkijat antavat tällä hetkellä hieman yli 60 prosentin mahdollisuuden sille, että El Niño-ilmiö syntyy touko-heinäkuussa. Todennäköisyys sille, että sääilmiö on luokitukseltaan voimakkain, on 20 prosenttia. Niin sanotun super-luokituksen saaneita El Niño-sääilmiöitä on esiintynyt vain viisi kertaa vuoden 1950 jälkeen, The Time raportoi.
El Niño syntyy, kun läntisen Tyynenmeren lämmin vesi liikkuu itään ja sekoittuu kylmemmän veden kanssa. Voimakas El Niño kehittyy, kun veden pintalämpötila päiväntasaajalla nousee vähintään kaksi astetta, The Time kirjoittaa. El Niñon aikana alueilla, joilla on kuivaa, sataa tavanomaista runsaammin ja paikat, jotka ovat ovat kosteita, ovat normaalia kuivempia.
Raaka-aineiden hinnat tyypillisesti nousevat El Niño-vuosina. Syy-seuraussuhteet ovat mielenkiintoisia. Osissa Aasiaa El Niño aiheuttaa kuivuutta, joka vähentää esimerkiksi vesivoiman tuotantoa. Sähkön hinnan kohoaminen nostaa kaivostoiminnan kustannuksia ja kaivokset voivat joutua vähentämään tuotantovolyymeja. Vesivoiman vähentyminen voi puolestaan lisätä fossiilisten polttoaineiden kysyntää.
Kuivuus ja rankkasateet ovat vahingollisia maataloudelle. Kun Iranin sota samaan aikaan nostaa lannoitteiden ja dieselin hintoja, voi ruoan hinta nousta voimakkaasti. Ruoan hinnan nousu puolestaan kaventaa kuluttajien ostovoimaa. Tuotantokustannusten nousu leikkaa todennäköisesti vaikeuksissa olevien ruokayhtiöiden katteita entisestään. Viljojen hintanousu voi rasittaa suomalaisyhtiöistä esimerkiksi Raisiota ja Anoraa.
Inflaatio aiheuttaa päänvaivaa keskuspankeille. Ne voivat olla pakotettuja nostamaan ohjauskorkoja, jotta inflaatio ei kiihtyisi yli asetettujen tavoitteiden. Korkeampi korkotaso on painovoima, joka vetää osake- ja kiinteistömarkkinoita alaspäin.
Sijoittajalle mahdollisuuksia voi löytyä erikoistilanteista. Kuumuus voi lisätä jäähdytyslaitteiden kysyntää. Johtavat jäähdytyslaitteiden valmistajat ovat japanilaisia tai kiinalaisia, kuten Midea, Gree, Daikin tai Haier. Vain viimeisen osakkeella voi käydä kauppaa myös Frankfurtin pörssissä kaupankäyntitunnuksella 690D. Historiallisesti esimerkiksi nikkelin, kuparin, sokerin ja soijan hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Vakuutusyhtiöille sään ääri-ilmiöt voivat sen sijaan tarkoittaa kasvavia korvauskustannuksia.
Sota Lähi-idässä on aiheuttanut suuria häiriöitä öljyn, lannoitteiden ja esimerkiksi alumiinin saatavuuteen. Yhdistettynä El Niñoon seuraukset voivat olla vakavia erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Polttoainepula ja pienenevät sadot voivat aiheuttaa vakavia inhimillisiä ongelmia.
Lue myös: Inflaatio kohosi jo kodeissa ja bensapumpuilla
Kiitos, harvoin saa lukea ilmaston ja luonnonilmiöiden muutosten vaikutusta ihmisen elämään näin hyvin eriteltynä. Tässä väännettiin rautalangasta syy-seurausketju, joka yleensä jää pimentoon ihmisiltä. Joko kauhistellaan lämpenemisen pahenemista ja tulevia katastrofeja itsessään tai sitten nousevia kahvin hintoja, mutta yhteys asioiden välillä jää hämäräksi. Enemmän näitä. Ja voisi ottaa aikaikkunaksi vaikka 30-70 vuotta, jotta olisi haastetta. Mihin päin maailmantalous on menossa ja miksi?