Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan yrittäjän eläkelain uudistuksesta kertyi julkisuuteen alustava sopu juuri kehysriihen alla.
Mallin ytimessä on valinnanvapaus. Vuodesta 2028 alkaen jokainen yrittäjä voisi päättää, perustuvatko hän YEL-maksunsa ja eläkekertymänsä laskennalliseen työtuloon vai todelliseen ansiotuloon.
Nykyjärjestelmässä yel-maksu ei määräydy yrittäjän todellisten tulojen mukaan, vaan eläkeyhtiön vahvistaman laskennallisen työtulon pohjalta. Tämä luku on käytännössä arvio siitä, paljonko yrittäjän työpanos olisi rahassa mitattuna, ja sen määrittelyssä painavat esimerkiksi liikevaihto ja toimialan keskimääräinen palkkataso.
Malli on ollut yrittäjäkentässä kiistelty. Erityisesti pienituloisten yrittäjien kohdalla laskurin tuottama työtulo voi olla kaukana siitä, mitä yrittäjä todellisuudessa ansaitsee, mikä venyttää eläkemaksun kohtuuttoman suureksi suhteessa maksukykyyn.
Käytännössä muutos keventäisi maksuja pienituloisilla yrittäjillä, joita alivakuuttamisen ja mielivaltaiseksi koettujen työtulolaskureiden ongelmat ovat koskettaneet eniten. Monilla suurituloisilla yrittäjillä uudistus puolestaan kasvattaisi eläkemaksuja.
Suurituloisten osalta sopuun kirjattiin merkittävä rajaus. Laskennallisen työtulon on oltava vähintään 50 prosenttia todellisista ansioista, mikä kaventaisi räikeimmän alivakuuttamisen mahdollisuutta myös jatkossa.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen kokoomuksesta on linjannut jo joulukuusta alkaen, ettei selvityshenkilö Jukka Rantalan esittämää puhdasta hybridimallia voi sellaisenaan toteuttaa. Ministerin mukaan malli nostaisi vakuutusmaksuja liian suurella osalla yrittäjiä.
Rantalan alkuperäisessä esityksessä pienemmillä tuloilla maksu olisi määräytynyt suoraan verotettavien ansiotulojen mukaan ja 35 000 euron kynnyksen ylittyessä yrittäjä olisi siirtynyt laskennalliseen työtulomalliin.
Hallitus päätyi sen sijaan koko joukon kattavaan valinnanvapauteen.
Suomen Yrittäjänaiset pitää hyvänä, että ratkaisu ottaa askeleen kohti yrittäjien erilaisuuden parempaa huomioimista.
”Jäsenistömme näkemykset YEL:stä vaihtelevat, ja olemme halunneet kuunnella niitä avoimesti. Nyt esitetty malli tunnistaa paremmin yrittäjien erilaiset tilanteet, mutta samalla tekee järjestelmästä entistä monimutkaisemman”, sanoo Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Carita Orlando.
Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan uudistus keventäisi erityisesti pienituloisten yrittäjien maksutaakkaa, mutta samalla aloittavan yrittäjän tilanne vaikeutuu, kun käytössä ollut neljän vuoden alennus poistuu.
Yrittäjänaiset korostaa, että YEL-järjestelmän tulee olla joustava ja reagoida nopeasti yrittäjän tulotason muutoksiin.
Samalla on huolehdittava siitä, ettei uudistus lisää kohtuuttomasti keskituloisten yrittäjien maksurasitetta tai heikennä eri yritysmuotojen tasapuolista kohtelua, joista on jo esitetty huolta.
”Yrittäjän tulot voivat muuttua nopeasti. Järjestelmän on pystyttävä reagoimaan tähän ilman raskasta byrokratiaa. YEL ei saa muodostua kasvun esteeksi”, Orlando painottaa.
YEL-työtulon tulee jatkossakin perustua yrittäjän todelliseen työpanokseen. Nykyisen työtulolaskurin ongelmat on korjattava, jotta järjestelmä koetaan oikeudenmukaiseksi ja luottamus palautuu.
Nyt ei ole informoitu yhtään sivutoimisia yrittäjiä. Miten yel maksu menee, jos teet sivutoimisena yrittäjänä työtä?