Kuparifutuurit nousivat keskiviikkona uuteen ennätykseen. COMEX-pörssillä noteerattu sopimus kävi yli 6,60 dollarin paunalta, kun tiistaina saavutettu 6,65 dollarin huippu jäi taakse.
Lontoon metallipörssissä rallia oli jatkunut tuolloin jo kahdeksan peräkkäisen istunnon ajan. Hinta kosketti 14 107 dollaria tonnilta ja lähestyy tammikuussa nähtyä, yli 14 500 dollarin kaikkien aikojen huippua.
Mittasuhteet konkretisoituvat aikasarjasta. Lokakuusta 2023 kuparin hinta on noussut noin 75 prosenttia, ja viimeisen vuoden aikana yli 40 prosenttia.
Hinnoittelun takana on poikkeuksellinen yhtälö. Tarjontapuolella kompastuskiveksi nousi yllättäen rikkihappo, jota tarvitaan kuparin erotuksessa malmista. Sen saatavuus on kiristynyt nopeasti usean valtion päällekkäisten vientirajoitusten myötä.
Kiina pysäytti rikkihapon viennin toukokuun ensimmäisestä päivästä alkaen turvatakseen oman lannoiteteollisuutensa raaka-aineet. Päätöstä edelsi Hormuzinsalmen sulkeutuminen, joka katkaisi rikin meritoimitukset Persianlahdelta.
Venäjä on jatkanut omaa rikin vientikieltoaan kesäkuulle 2026 saakka, ja vastaavanlaisia rajoituksia ovat tehneet Turkki ja Kongon demokraattinen tasavalta.
Chilen tuotanto suoraan tulilinjalla
Tilanne osuu kipeästi Chileen. Maa tuo Kiinasta vuosittain yli miljoona tonnia rikkihappoa kasaliuotuksen tarpeisiin. Tällä menetelmällä, jossa kupari irrotetaan malmista happokäsittelyllä, Chile tuottaa noin viidesosan koko maailman kuparista. Hapon spot-hinnat ovat tuplaantuneet helmikuusta.
Sambiassa ahdinko näkyy myös. Mining Weeklyn haastattelemat kaivosjohtajat kuvaavat happoa huolenaiheeksi, kun paikallisten sulattojen toimituskatkokset yhdistyvät Lähi-idän konfliktin synnyttämään pullonkaulaan.
Kysyntäpuoli vetää samaan suuntaan. Tekoälyinfrastruktuurin rakentaminen, Kiinan sähköverkkojen laajennukset ja uusiutuvan energian investointiaalto ovat lisänneet kuparin tarvetta yhtäaikaisesti.
S&P Globalin arvion mukaan maailmanlaajuinen kuparin kysyntä kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja yltää 42 miljoonan tonnin vuosivolyymiin. JPMorgan Chasen analyytikot puolestaan laskevat, että pelkät tekoälyä pyörittävät datakeskukset lisäävät kuparin kysyntää noin 110 000 tonnilla jo vuoteen 2026 mennessä.
BloombergNEF:n raportti laajentaa aikajanaa. Datakeskuksiin sitoutuneen kuparin kumulatiivinen määrä voi ylittää 4,3 miljoonaa tonnia vuoteen 2035 mennessä.
Trumpin tullit kiristävät asetelmaa
Yhdysvaltain kauppapolitiikka lisää oman painonsa hintapaineisiin, kun Presidentti Donald Trump allekirjoitti huhtikuun toisena päivänä julistuksen, joka kiristää Section 232:n mukaisia tulleja. Pääosin kuparista valmistetuille tuotteille määrättiin 50 prosentin tuontitulli täydestä arvosta.
Alkuperäiset kuparitullit otettiin käyttöön elokuussa 2025. Sittemmin jalostettua kuparia on virrannut Yhdysvaltoihin spekulatiivisestikin, mikä on supistanut metallin saatavuutta muualta maailmasta.
Markkinoiden hinnoittelu on jättänyt analyytikoiden fundamenttiarviot etäälle. Goldman Sachs arvioi alkuvuonna kuparin oikeaksi hinnaksi noin 11 500 dollaria tonnilta. Nykytaso ylittää tuon viitearvon reilusti.
Markkina-aineksia on harvoin samalla puolella vaakaa näin paljon. Vientikiellot, tullit ja datakeskusten kysyntäpiikki yhdessä selittävät sen, miksi viimeisten kuukausien liike on ollut näin jyrkkä.
Listattujen kuparijättien kolmikko
Sijoittajan kannalta keskeinen kysymys koskee sitä, kenelle hintaralli siirtyy tulokseen. Valtio-omisteinen chileläinen Codelco on edelleen maailman suurin yksittäinen kuparintuottaja, mutta sen osakkeet eivät ole pörssilistalla. Pörssistä ostettavissa olevat kuparijätit löytyvät sen takaa.
BHP Group on listatuista kuparintuottajista suurin tuotantovolyymilla mitattuna. Australialainen konserni operoi Chilen Escondidaa, joka on yhä yksittäisistä kuparikaivoksista maailman tuottoisin. Yhtiön osuus kuparintuotannosta oli vuonna 2024 noin 1,5 miljoonaa tonnia. Markkina-arvoltaan BHP on alkuvuonna 2026 ylittänyt 175 miljardin dollarin tason.
Yhdysvaltalainen Freeport-McMoRan asettuu vertailussa toiseksi, ja sen kruununjalokivi on indonesialainen Grasbergin kaivos. Yhtiön kuparintuotanto oli vuonna 2024 noin 1,26 miljoonaa tonnia.
Tuotantokuva on tosin viime kuukausina ollut sumea. Grasbergin maanalainen mutavyöry syyskuussa 2025 vaati seitsemän työntekijän hengen ja pakotti kaivoksen alasajoon. Yhtiön mukaan tuotantokapasiteetti on vuoden 2026 jälkipuoliskolla noin 65 prosentin tasolla aiemmin arvioidun 85 prosentin sijaan.
Vertailun kolmas on Southern Copper, joka kuuluu meksikolaisen Grupo Méxicon konserniin. Yhtiön kaivokset sijaitsevat Perussa ja Meksikossa, ja sen kuparintuotanto vuonna 2024 oli noin 974 000 tonnia. Toimialalla Southern Copper erottuu poikkeuksellisen pitkillä reserveillä, joiden riittävyys ylittää 35 vuotta.
Hinnannoususta hyötyminen ei ole automaattista
Hinnannousun siirtymä tuottajien tulokseen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tuotantokustannukset ovat samaan aikaan kohonneet työvoimassa, energiassa ja kemikaaleissa. Mikäli niin kutsutut C1-yksikkökustannukset eli kaivoksen suoraan tuotantoon liittyvät käteiskustannukset kohoavat hintaa nopeammin, marginaalit kapenevat hintapiikistä huolimatta.
Toinen riskitekijä on poliittinen. Chilen ja Perun kuparikaivosten keskittymä altistaa toimialan rojaltimuutoksille ja sääntelyriskeille, jotka voivat osua tuotantoennusteisiin lyhyelläkin varoitusajalla.
Freeport-McMoRanin tapaus muistuttaa siitä, ettei yksittäinen kaivosonnettomuus jää paikalliseksi häiriöksi. Grasberg vastasi ennen onnettomuutta noin kolmesta prosentista maailman vuosittaisesta kuparintuotannosta, ja sen alasajo vauhditti hintojen nousua viime syksystä alkaen.
Ratkaiseva kysymys koskee nyt rikkihappoa.
Jos kiinalaiset, venäläiset ja muut vientikiellot purkautuvat ennakoitua nopeammin, tarjontapuolen kireys helpottuu. Mikäli ne venyvät pidemmälle vuoden 2026 puolelle, Chilen kasaliuotuksen tuotantokyky alkaa rapautua tavalla, jonka korvaaminen uusilla kaivosinvestoinneilla veisi käytännössä koko jäljellä olevan vuosikymmenen.
Lue myös tämä: Tekoäly ja asemenot kirittävät kuparipulaa – odotuksissa jyrkkä hinnannousu
