Tämä ratkaisee sijoitussalkun tuoton

Aktiivinen sijoittaja saattaa käyttää suunnattomasti aikaa yksittäisten sijoituskohteiden etsintään, niiden analysointiin ja vertailuun. Sijoittajat tutkivat yhtiöiden osavuosikatsauksia, vertaavat tunnuslukuja verrokkeihin ja tekevät kassavirtalaskelmia.

Yksittäisten sijoituskohteiden etsintä ei kuitenkaan yksin riitä. Vielä tärkeämpää on sijoitussalkun allokaation hallinta.

Oikea hajautus on tärkeää?

Sijoitusaiheinen verkkolehti Investopedia.com laati kuvaajan eri omaisuuslajien tuotoista kriisivuosina 2007-2009. (Kuvaaja löytyy tästä.)

Omaisuusluokkia on kuvaajassa 10, ja  ne kattavat niin osakkeet, bondit kuin kiinteistötkin. Lisäksi omaisuusluokista löytyvät sekä kehittyvien että kehittyneiden maiden sijoituskohteet.

Tärkein kuvaajan perusteella tehtävä johtopäätös on, että on tärkeää tehdä oikeanlainen sijoitussalkun hajautus. Pelkkä hajautus esimerkiksi useisiin osakkeisiin ei olisi todennäköisesti estänyt sijoittajaa kokemasta tappioita kriisivuosina. Hajautus olisi pitänyt tehdä useisiin eri omaisuusluokkiin. Eikä millainen omaisuusluokkien välinen hajautus tahansa olisi auttanut. Hajautus olisi pitänyt tehdä niin, että osa sijoituksissa olisi ollut matalariskisten maiden (esim. Yhdysvallat ja Saksa) valtionlainoissa.

Mistä tuotot syntyvät?

Sijoitussalkun tuotot riippuvat neljästä tekijästä:

1. Sijoituskohteiden ostamisesta, myymisestä ja pitämisestä aiheutuvista kustannuksista
2. Yksittäisten sijoituskohteiden valinnasta
3. Sijoituskohteiden ostojen ja myyntien ajoituksesta
4. Sijoitussalkun hajautuksesta eri omaisuusluokkiin eli allokaatiosta

Kun pohditaan, mikä on marssijärjestys edellä mainituissa tekijöissä, viitataan usein Ibbotsonin ja Kaplanin tunnettuun tutkimukseen ”Does Asset Allocation Policy Explain 40,90 or 100 Percent of Performance”. Tässä tutkimuksessa Ibbotson ja Kaplan tutkivat sijoitusrahastojen ja eläkerahastojen tuottoja, ja osoittivat että 90 prosenttia rahastojen tuottojen vaihtelusta (ajan suhteen) riippui allokaatiosta. Eri rahastojenkin välisestä tuottoerosta 40 prosenttia selittyi rahastojen allokaatioiden eroilla.

Johtopäätökset

Kun mietitään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sijoitussalkun tuottoon, on kaksi asiaa kysymystä selvitettävä ensin:

1. Onko sijoitussalkkun sijoituskohteiden välinen allokaatio nyt oikea vai tuleeko sitä muuttaa? 
   
   
   Esimerkki: sijoitussalkussa on 70 prosenttia osakkeita, 20 prosenttia valtioiden joukkovelkakirjoihin sijoittavia rahastoja ja 10 prosenttia käteistä. Sijoittajan tulee miettiä, onko esimerkiksi osakkeiden osuus nyt oikea vai tulisiko osakkeiden ja käteisen välistä allokaatiota muuttaa.
    
2. Onko sijoitussalkun allokaation laatu oikea?
   
   
   Esimerkki: sijoitussalkussa on osakkeita 60 prosenttia, hyödykkeisiin sijoittavia raaka-ainerahastoja 30 prosenttia ja 10 prosenttia käteistä. Tällaisessa salkussa saattaa osakkeiden ja hyödykerahastojen välinen korrelaatio olla suuri. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli osakkeiden tuotot tippuvat (esimerkiksi kansainvälisen taantuman vuoksi), tippuvat myös hyödykerahaston tuotot. Hajautus ei ole tällöin laadukas.