Voidaanko osakemarkkinoiden käyttäytymistä ennustaa?
Aika-ajoin osakemarkkinat käyttäytyvät kuin kiukutteleva lapsi, hinnat heiluvat ylös ja alas ilman sen kummempia järkiperusteita. Ilmiölle on vaikea löytää mitään uskottavaa selitystä, kun markkinat vellovat automaattisen kaupankäynnin ruokkimassa korjausliikkeiden sarjassa. Markkinoiden hermostuneisuus ja analyytikoiden ristiriitaiset suositukset vain lisäävät epävarmuutta.
Aivan näin päättömästi pörssi ei normaalisti toimi, koska taustalla vaikuttavat todelliset markkinat, maailmankauppa ja yritykset kassa- ja rahavirtoineen. Kysymys on rahamaailman toimintalogiikasta. Sen ilmiöt tuntuvat maallikoista välillä täysin käsittämättömiltä. Trendejä seuraamalla on kuitenkin nähtävissä, että markkinat mittaavat uutisia ja taloustapahtumia, kuten yritysten tuottamaa lisäarvoa ja makrotalouden muutoksia. Positiivisten odotusten ja talouskasvun vallitessa markkinat suuntautuvat nousuun ellei uhkia ole näköpiirissä. Vastaavasti pienetkin pettymykset vievät osakekurssit pakkaselle.
Osakemarkkinoita seuraavalle jää helposti sekava kuva tapahtumista, koska ilmiöt ovat yllättäviä monien yhtä aikaa vaikuttavien tekijöiden aikaansaamina. Niinpä tulevaisuuden arviointi on hapuilua parhaillekin osaajille, kun ennusteet menevät usein pieleen. Taloustieteessä ei ole luonnontieteiden kaltaisia lainalaisuuksia, joihin voisi turvata. Talouden muutosten ennustaminen perustuu menneen kehityksen perusteella luotuihin malleihin, jotka toimivat tyydyttävästi vain tietyissä olosuhteissa. Suurimmat epävarmuustekijät syntyvät yliluottamuksesta, virheellisistä arvioista, laumakäyttäytymisestä ja epärationaalista ihmisistä. Niinpä on perusteltua olettaa, että kaaosteoria saattaisi selittää osakemarkkinoiden ja ihmisten käyttäytymistä jopa paremmin kuin trendeihin perustuvat mallit.
Kysyntä ja tarjonta
Suotuisan ilmapiirin vallitessa käy usein niin, että sijoittajat kiinnostuvat joistain osakkeista ja vastaavasti hyljeksivät toisia. Kysynnän kasvu ruokkii tarjontaa, joka saa hinnat nousuun. Kyse on ostajien ja myyjien välisestä tasapainosta. Kokenut perussijoittaja hyödyntää kysynnän ja tarjonnan lakia seuraamalla markkinoita teknisen analyysin avulla. Sillä on helppo todeta, onko jokin Helsingin pörssin osake ylimyyty, yliostettu vai neutraali. Näin voidaan ”haistella” muiden sijoittajien mielialoja ja tehdä sen perusteella itselle sopivia päätöksiä. Osta halvalla ja myy kalliilla on osakemarkkinoiden perusohje. Hetkelliseen markkinatilanteeseen perustuva kaupankäynti muistuttaa pelaamista. Kyseessä on trendeillä ratsastaminen ja lyhyiden nousupyrähdyksien hyödyntäminen osakekaupassa. Konekaupassa hyödynnetään hyvin lyhyitä alle sekuntien ajanjaksoja. Kokeneet pelurit hyödyntävät myös päivä- ja/tai viikkojaksojen pyrähdyksiä. Yhteistä kaikille pelureille on lyhyet ajanjaksot yhdistettyinä isoihin vipukertoimiin. Riskit ovat isot ja samoin ovat voitot tai tappiotkin.
Fundamenttianalyysi
Itseään kunnioittava sijoittaja ei tyydy pelkästään edellä esitettyyn kovin pinnalliseen tapaan, koska ”päiväperhosen” lailla lentely kukasta toiseen ei takaa pitempiaikaista menestystä. Menestyminen vaatii tuekseen näkemyksen tulevasta. Sijoittajan aiemmat tuotot perustuvat tehtyihin onnistuneisiin valintoihin, mutta uudet tuotot syntyvät tulevista tapahtumista. Niinpä painopiste ajattelussa tulee siirtää tuleviin näkymiin. Se mitä on eilen petattu, saadaan talteen vasta huomenna. Kun ostetaan hyvää ja ”taattua” tavaraa, se kestää tulevat koetukset paremmin ja samalla tuetaan kestävää kehitystä ja pysyviä arvoja. Tähän ajatteluun perustuu tavanomaisin sijoitusstrategia.
Osakesijoittamisessa fundamenttianalyysi tarkoittaa yrityksen menestystekijöiden ja tulevaisuusnäkymien selvittämistä. Kun taustat on huolella tutkittu, niin yllätyksiä tulee harvemmin. Fundamentteihin perustuva sijoittaminen tuo harvoin pikavoittoja, mutta on pitkässä juoksussa turvallisin ja tuottavin osakevalinnan menetelmä.
Markkinoiden toimivuus
Täydellisesti toimivat markkinat tarkoittavat sitä, että kaikki julkistettu ja epävirallinen tieto olisi välittömästi diskontattuna osakkeiden hintoihin. Näin ei osakemarkkinoiden kohdalla käytännössä kuitenkaan ole, vaikka jossain päin maailmaa julkistettu tieto on sekunnissa levitetty kaikkialle. Tieto ei välttämättä siirry samansisältöisenä kaikkialle, mutta suurempi ongelma on tiedon tulkinta ja sen johdosta syntyvät toimenpiteet. Niinpä ”Mr Market”, kuten markkinoita kutsutaan, myy aika-ajoin osakkeita järjettömään yli- tai alihintaan, mutta tämä ilmiö ei yleensä kestä kauan, kunnes ”Mr Market” palaa jälleen järkiinsä ja tekee korjausliikkeitään.
Osakemarkkinoiden epävarmuudesta johtuen sijoittajat etsivät mielellään ”turvasatamia”, joihin myrskyt eivät ulottuisi. Monesti sellaisia saattaa löytyä esimerkiksi korkomarkkinoilta tai jalometalleista. Piensijoittajan kannattaakin ottaa oppia isommista ja pysyä turvallisilla ja tutuilla vesillä lähellä turvasatamia. Epävarmuuden heitellessä hintoja, on parasta pitää pää kylmänä ja odotella myrskyn vaimenemista. Passiivisuuskin on usein aktiivisuutta parempi keino suojautua Mr Marketin hermoilulta.
tapio.haavisto@siop.fi
Tietoa kirjoittajasta:
Tapio Haavisto on Suomen Sijoittajaopastus Oy:n toimitusjohtaja ja kokenut sijoittaja. Yritys on neuvonut ja kouluttanut yksityissijoittajia noin 12 vuotta. Haavisto on suorittanut kaksi sijoitusalan ammattitutkintoa eli sijoituspalvelututkinnon sekä sijoitusneuvojan erikoistutkinnon.
Mielenkiintoinen ja perusteellinen blogi. Itse aloin vaan miettiä, kuinkahan mennyttä kurssikehitystä on mahdolliista hyödyntää? Osakkeet toki menevät vuoristorataa mutta muistelen jonkun asiantuntijan olleen sitä mieltä että osakemarkkinoiden ali- ja yliarvostukset olisivat itseasiassa seurausta riskitason muutoksista. Eli oliskos 2009 pohjat tilanne jossa pelättiin maailmanloppua. Jos oikein muistelen, ei kukaan asiantuntija kehottanu ostamaan osakkeita pää märkänä.