Strategiat

Sijoitussalkun rebalansointi on ilmainen lounas

Allokaation eli eri omaisuuslajien suhteellinen osuuden hallinta on yksi tärkeimmistä järkevän sijoittamisen periaatteista. Yksinkertainen keino tuottavan allokaation ylläpitoon on rebalansointi.

Rebalansoinnin ideana on pitää sijoitussalkun eri omaisuuslajien suhteelliset osuudet vakioina. Eli jos omaisuuslajien suhteellisissa osuuksissa tapahtuu markkinahintojen nousujen tai laskujen vuoksi suuria muutoksia, niin omaisuuslajien allokaatiota korjataan vastaamaan alkuperäistä osuutta sijoitussalkun pääomasta.

Esimerkiksi sijoittajan tavoitteena on pitää sijoitussalkun varoista 60 prosenttia osakerahastoissa ja 40 prosenttia korkorahastoissa. Jos osakerahaston markkina-arvo nousee niin että osakerahaston osuus nousee 65 prosenttiin, sijoittaja myy 5 prosentin osuuden osakerahastoista ja ostaa korkorahastoja lisää 5 prosentin osuudella.

Rebalansoinnin edut

Rebalansointi tarjoaa kaksi etua. Ensinnäkin sen avulla sijoitussalkun minkään omaisuuslajin suhteellinen osuus ei nouse liian suureksi. Eli salkun allokaatio pysyy sijoittajan haluamassa omaisuuslajien suhteessa.

Toinen etu rebalansoinnista on, että se ikään kuin automaattisesti takaa että omaisuuslajeja ostetaan halvalla ja myydään kalliilla.

Parhaiten rebalansointi toimii jos sijoitussalkku on rakennettu mahdollisimman vähän korreloivista omaisuuslajeista. Esimerkiksi tällöin salkun muodostavat osakkeet (tai osakerahastot), korkorahastot, raaka-aineet ja käteinen.

Rebalansoinnin pitäisi siis ainakin teoriassa parantaa sijoitussalkun tuotto/riski –suhdetta. Onko näin käytännössä?

Esimerkki rebalansoinnin hyödyistä

Talouslehti Forbes vertasi rebalansoidun sijoitussalkun tuottoja sijoitussalkkuun jossa rebalansointia ei tehty. Molempien sijoitussalkkujen lähtötilanteessa 60 prosenttia oli S&P-osakeindeksissä ja 40 prosenttia korkoindeksissä. Tarkastelu tehtiin vuosien 1985 – 2010 aineistolla.

Rebalansoidun salkun allokaatio korjattiin vuosittain vastaamaan 60/40-suhdetta, kun taas toiselle salkulle ei tehty mitään muutoksia. Jälkimmäisessä salkussa siis osakkeiden osuus saattoi vaihdella reilusti yli tai ali 60 prosentin.

Lopputulos osoitti selvästi rebalansoinnin edut. Tarkasteltavan 25 vuoden aikana alkuperäinen 10 000 dollarin sijoitus oli rebalansoidussa salkussa noussut 97 000 dollariin. Salkun, jossa rebalansointia ei tehty, arvo nousi 89 000 dollariin.

Kahden sijoitussalkun arvon kehitys näkyy tässä kuvaajassa.

Lisäksi rebalansoidun salkun arvon vaihtelu eli volatiliteetti oli alhaisempi. Eli toisin sanoen salkku oli sekä tuottavampi että riskittömämpi kuin salkku, jossa rebalansointia ei tehty.

Jos rebalansointi on siis tuotto/riski –suhteen optimoinnin kannalta järkevää, kuinka usein rebalansointi kannattaa tehdä?

Jos sijoitussalkun allokaatiota muutetaan hyvin usein, saattavat kaupankäyntikulut ja myyntivoittoverot syödä salkun tuottoa tehokkaasti. Siksi rebalansoinnin tiheys kannattaa miettiä tarkoin.

Forbes väittääkin, että joidenkin tutkimusten mukaan tiheämmin kuin vuosittain tehty rebalansointi saattaa jopa johtaa alhaisempiin tuottoihin kuin vain vuosittain suoritettu rebalansointi.

Click to comment

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä (artikkeleita ja mainosbannereita), ja sivusto voi saada ko. sisällöistä julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
x x
Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Sisällöntuottajaksi
Digipaketti
Anna palautetta
 

Tilaa uutiskirje

Copyright © 2017 Salkkumedia Oy

Ylös