Markkinakommentit

Näkökulma: Markkinanäkemykset hajallaan kuin jokisen eväät

Pessimistinen kontrasijoittaja on finanssikriisin jälkeen saanut pettyä usein ja katkerasti.

Vielä keväällä näytti siltä että kaikki hyvä oli jo ladattu osakekursseihin. Tuossa tilanteessa pienenkin makrotalouden shokin kuviteltiin olevan myrkkyä osakekursseille.

Ja kyllähän se shokki tulikin. Kesäkuun lopun Iso-Britannian EU-jäsenyyden äänestystulos oli melkoinen yllätys, eivätkä osakekurssit säästyneet sen tuomalta myrskyltä. Pessimisti luuli vihdoin olevansa oikeassa.

Mutta kurssit toipuivat. Ensin Helsingin pörssin painorajoitettu OMX Helsinki Cap -osakeindeksi romahti alle 5000 pisteen, mutta nousi sen jälkeen elokuussa korkeimmillaan yli 5700 pisteen. Samansuuntaien kehitys havaittiin myös maailman suurissa pörsseissä.

Finanssikriisin syvimmässä aallonpohjassa painorajoitettu indeksi rojahti alle 2500 pisteen. Osakekurssit ovat nousseet vuoden 2009 pohjilta lähes 130 prosenttia.

Mikään ei näytä murtavan osakekurssien nousua ja osakkeiden arvostuskertoimien kohoamista. Peruutuspeiliin katsoessa on helppo todeta viisastellen: pessimisti pettyy.

Mutta miten tästä eteenpäin? Onko osakekurssien nykytaso rakennettu niin kovalle betonille, etteivät makroshokit pysty kuin hetkellisesti heiluttamaan kursseja ja lisäämään volatiliteettia?

Asiantuntijoilta ei yksiselitteistä vastausta saada, mikä ei tietenkään ole uutta.

Esimerkiksi analyysitalo Inderes suhtautuu kurssinousun jatkoon epäillen.

”Helsingin pörssin mediaani P/B on noin 1,8x ja vuoden 2016 tarkistetuilla ennusteilla laskettu P/E on noin 17x. Molemmat ovat hieman historiallisien keskiarvojen yläpuolella, ja vaativat mielestämme taakseen jatkuvaa tuloskasvua. Keskimääräinen osinkotuotto 3,4 % on kohtuullisella tasolla tarjoten tukea vallitsevassa nollakorkoympäristössä, mutta se ei mielestämme ole riittävä syy ostaa osakkeita nykyisessä epävarmassa tilanteessa”, Inderesin seniorianalyytikko JuhaKinnunen toteaa.

Selkeästi toisella linjalla on puolestaan sijoituspalvelutalo FIM. Osakemarkkinoiden kalleuden ja rationaalisuuden määrittely ei ole FIM:n mukaan yksiselitteistä.

”Noin 20:n paikkeilla oleva maailman osakemarkkinan keskimääräinen hinta/tulos -luku vaikuttaa nykyisellä talous- ja tuloskasvulla varsin korkealta. Kääntämällä suhdeluku ylösalaisin päästään lukuun 5 %, joka suhteessa vallitsevaan erittäin alhaiseen riskittömään korkotasoon saa taas osakkeet näyttämään historiallisesti keskimäärin normaalisti hinnoitelluilta. Toisin sanoen osakesijoittaja saa näin mitattuna riskinotostaan riittävän korvauksen”, FIM toteaa katsauksessaan.

Vastakkain on siis kaksi näkemystä. Toisessa huomio keskittyy osakemarkkinoiden kalleuteen P/E-kertoimen perusteella (Inderes) ja toinen suhteuttaa osakemarkkinoiden riskipreemion vaihtoehtoisten sijoitusten tuotto-odotuksiin (FIM).

Fundamenttianalyysiä molemmat, vain johtopäätös on erilainen. Ota siitä sitten selvää.

Kommentoi
Ylös
>