Kotitalouksien varallisuuden kasvu selittyy asuntojen hintojen nousulla. Tämä on lisännyt alueellisia varallisuuseroja.
Euroopan keskuspankki julkaisi raportin kotitalouksien taloudellisesta asemasta euroalueen jäsenmaissa. Raportti perustuu jäsenmaissa toteutettuihin kotitaloustutkimuksiin, joissa selviteltiin euromaiden kotitalouksien varoja, velkoja, tuloja sekä kulutusta, suurimman mielenkiinnon kohdistuessa varallisuuteen.
Suomalainen mediaanikotitalous edustaa varallisuutensa puolesta euroalueen keskitasoa, sillä mediaanikotitaloudella oli vuonna 2013 varallisuutta noin 110 000 euroa.
”Vertailu tosin jossain määrin aliarvioi suomalaiskotitalouksien taloudellista asemaa, sillä työeläkelaitosten varoja ei lasketa kotitalouksien varallisuudeksi”, toteaa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti.
Suomessakin mediaanikotitalouden sijoitukset koostuvat etupäässä asunnoista ja pankkitalletuksista. Mäki-Fräntin mukaan kotitalouksien varallisuudesta peräti 53 prosenttia on kiinni omassa asunnossa, mikä on hiukan suurempi osuus kuin euroalueen maissa keskimäärin. Lisäksi 16 prosenttia varallisuudesta on sijoitettu loma- ja sijoitusasuntoihin.
Mäki-Fränti huomauttaa myös, että muissa kuin kaikkein varakkaimmissa kotitalouksissa oman asunnon osuus nettovarallisuudesta on vieläkin suurempi. Näissä kotitalouksissa valtaosa kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta, varsinkin osakkeista, jvk-lainoista ja rahasto-osuuksista on Suomessakin keskittynyt varakkaimmille kotitalouksille.
”Oma asunto on viime vuosiin asti ollut kotitaloudelle kohtuullisen turvallinen sijoitus lähes joka puolella maata”, Mäki-Fränti toteaa. ”Asuntosäästäminen on ollut valtion tukemaa säästämistä, joka on kerryttänyt varallisuutta niilläkin seuduilla joilla asuntojen hintakehitys on ollut vaatimatonta. Sijoituksen tuottoa on entisestään kasvattanut runsas velkavivun käyttö.”
Kotitalouksien varallisuus on kasvanut varsin eri tahtia eri puolilla Suomea.
Pohjois- ja Itä-Suomessa mediaanikotitalouden varallisuus on polkenut paikallaan, mutta Etelä-Suomessa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla se on kasvanut.
Mäki-Fräntin mukaan näiden erojen taustalla vaikuttaa asuntojen hintakehityksen eriytyminen kaupunkien ja maaseudun välillä. ”Tarkasteluajanjaksolla asunnot kallistuivat pääkaupunkiseudulla yli kymmenen prosenttia, kun muualla maassa hintojen nousu jäi puoleentoista prosenttiin. Monella seudulla asuntojen hinnat reaalisesti jopa laskivat.”
Ekonomisti näkee asuntomarkkinoilla jo vaaran merkkejä.
”Kasvukeskusten ulkopuolella on nyt monin paikoin vaarana, että asuntojen hinnat kääntyvät pysyvämmin laskuun. Kuten finanssikriisin jälkeen euroalueella on nähty, kotitalouksista haavoittuvimpia asuntojen hintojen laskulle ovat juuri velkaantuneimmat kotitaloudet.”
