Suomalaisten sijoitusrahastojen kokonaispääoma oli viime joulukuun lopussa yhteensä 106,5 miljardia euroa, joista korkotuotteita (lyhyen koron rahastot, pitkän koron rahastot ja yhdistelmärahastot) sisältävien rahastojen osuus oli noin 63,8 miljardia euroa (Lähde: Finanssialan Keskusliitto).
Korkotuotteita sisältävien rahastojen tarkoitus on tyypillisesti tuoda turvaa ja hajautushyötyä sijoitussalkkuun niiden osakkeita pienemmän riskisyyden ja alhaisen osakemarkkinoiden välisen korrelaation ansiosta. Korkotuotteet (esim. joukkolainat) tuottavat yleensä hyvin yleisen korkotason laskiessa, mikä selittää niiden keskimääräistä korkeamman tuoton finanssikriisin jälkeen. Sitä vastoin korkotason noustessa jo liikkeelle laskettujen korkotuotteiden tuotto pienenee hinnan noustessa.
Korkotason noususta saatiin vuoden 2106 toisella puoliskolla esimakua ensin alkusyksystä joidenkin keskuspankkien elvytyspäätösten jäätyä odotuksista, ja myöhemmin inflaatio-odotusten kiihdyttyä Trumpin presidentiksi valinnan jälkeen. Inflaation kiihtyminen on Yhdysvaltojen lisäksi alkanut näkymään myös euroalueella, jossa kuluttajahinnat nousivat tammikuun alustavan tilaston mukaan jo lähelle Euroopan keskuspankin (EKP) tavoitetasoa. Kuluttajahintojen 1,8 prosentin vuosinousua tosin selitti voimakkaasti kallistunut energian hinta. Ilman energian vaikutusta inflaatio jäi 1,1 prosenttiin, mikä on myös lähempänä EKP:n seuraamaa keskipitkän aikavälin inflaatiolukemaa.
Inflaation asteittainen kiihtyminen viime aikoina on kuitenkin korkosijoittajan näkökulmasta huolestuttavaa. Kuluvana vuonna EKP:llä tuskin on tarvetta koskea ohjauskorkoon euroalueen (mahdollisesti) hyvään suuntaan menevästä talouskehityksestä huolimatta. Paine koronnostoihin kasvaa kuitenkin nykyisellä kehityksellä ennemmin tai myöhemmin, ja korkomarkkinoilla tämä näkyy varmasti jo hyvissä ajoin. Erityisesti pitkän koron rahastojen herkkyys korkotason muutoksille on suuri. Korkorahastoihin sijoittaneen tulee siis olla varpaillaan.
Euroalueen poliittiset riskit tuovat kevään aikana varmasti oman lusikkansa soppaan myös korkomarkkinoille. Ranskan lähestyvät presidentinvaalit ovat alkaneet näkymään valtionlainojen tuottotasoissa, sillä Ranskan ja Saksan valtionlainojen tuottoero on kasvanut. Poliittisen epävarmuuden kasvaminen voi lisäksi heikentää euron kurssia suhteessa keskeisiin valuuttoihin ja tuoda sen myötä inflaatiopaineita. Toisaalta monet poliittiset ja investointeihin liittyvät päätökset siirtynevät Ranskassa ja Saksassa vaalien vuoksi, millä on kuluttajahintojen nousua hillitsevä vaikutus. Kaiken kaikkiaan tilanne on korkosijoittajan kannalta kuitenkin haastava siihen asti, kunnes korkotaso joskus normalisoituu.
Osakesäästäjien Keskusliitto on valtakunnallinen osakkeenomistajien etujärjestö, joka edistää osakesäästämistä ja muuta yksityishenkilöiden varojen hallintaa. Osakesäästäjillä on yli 23 000 henkilöjäsentä ja sen tärkeimmät tehtävät ovat edunvalvonta ja oikean tiedon välittäminen. Järjestö julkaisee jäsenlehteä, neuvottelee jäsenilleen jäsenetuja ja järjestää sijoittamiseen liittyviä tapahtumia.
Lisätietoja Osakesäästäjien kotisivuilta.
