Asunnot ja kiinteistöt

VATT: Asumistuki ei nosta asumisen hintaa

VATT:n tutkimuksen mukaan vuokrat eivät ole korkeampia asunnoissa, joihin maksetaan avokätisemmin asumistukea.

Suomen asumistukijärjestälmää kohtaan on esitetty viime aikoina monenlaista kritiikkiä. Asumistuesta on tullut tarveharkintaisen tuen sijaan jo liiankin yleinen tukimuoto, sillä vuokralla asuvista jo peräti 60 prosenttia saa asumistukea. Asumistuen kummallisuuksiin kuuluu, että palkkatuloja sai 64 600 ruokakuntaa eli joka neljäs tukea saava ruokakunta. Palkkatuloja saavien määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 17 000 ruokakunnalla, eli peräti 35 prosentilla.

Asumistuen on myös väitetty siirtyvän suoraan asumisen kustannuksiin eli siis vuokriin.

VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerolan ja erikoistutkija Teemu Lyytikäisen tutkimuksessa kuitenkin havaitaan, että yleisen asumistuen erot eivät heijastu vuokriin.

Tutkijoiden mukaan tulokset ovat ristiriidassa aiempien suomalaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan asumistuen erot vaikuttavat voimakkaasti vuokriin. Aiemmin VATT oli arvioinut, että vuoden 2002 asumistukiuudistuksessa jokainen tuen lisäeuro nosti tuensaajan vuokraa 60-70 senttiä enemmän kuin kotitalouksissa, jotka eivät saaneet tukea.

VATT:n mukaan uudessa tutkimuksessa kotitaloudelle maksetun asumistuen vaikutus sen maksamaan vuokraan pystytään kuitenkin arvioimaan aiempaa luotettavammin ja läpinäkyvämmin.

”Tutkimustieto asumistukijärjestelmän vaikutuksesta vuokriin on tärkeää järjestelmän toimivuutta arvioitaessa. Kotitalouden saama asumistuki riippuu esimerkiksi tuloista ja perhekoosta. Eerolan ja Lyytikäisen uudet tulokset viittaavat siihen, että tietyille ryhmille maksettava avokätisempi tuki ei valu vuokranantajille vaan kohdentuu tuensaajille”, VATT toteaa.

”Julkisessa keskustelussa toistuu oletus asumistuen valumisesta suurelta osin vuokriin, mutta tulostemme perusteella tämä huoli on liioiteltu”, Essi Eerola painottaa.

Vuokravaikutuksen mittaamisessa hyödynnettiin vuoteen 2015 asti voimassa olleen asumistukijärjestelmän erityispiirteitä.

Vuoteen 2015 asti yleinen asumistuki riippui portaittain asunnon pinta-alasta. Tämä johtui asumistuen neliövuokranormista, jonka yli menevästä vuokrasta ei maksettu asumistukea. Esimerkiksi 30-neliöisen asunnon neliövuokranormi oli korkeampi kuin 31-neliöisen asunnon. Tutkimuksessa osoitetaan, että asumistuen saajien maksamissa vuokrissa ei ole havaittavissa samanlaisia portaita kuin neliövuokranormissa. Lisäksi vaikutusarvion virhemarginaali on pieni.

Tuloksia yleistettäessä tulee Eerolan ja Lyytikäisen mukaan olla tarkkana. Tutkimuksessa saatiin suoraa näyttöä siitä, että neliövuokranormin erot eivät vaikuta eri asuntojen suhteellisiin vuokriin. Tulokset voi mahdollisesti yleistää koskemaan myös muista tekijöistä johtuvia eroja asumistuen suuruudessa. Tulokset eivät kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä, nostaako asumistukijärjestelmä sinänsä yleistä vuokratasoa.

Tutkimuksessa keskitytään suurissa kaupungeissa pienissä yksityisissä vuokra-asunnoissa asuviin tuensaajiin. Tässä ryhmässä neliövuokranormi oli sitova yli 80 prosentilla tuensaajista, joten neliövuokranormin erot vaikuttivat voimakkaasti heille maksettuihin asumistukiin.

Tutkimuksessa käytettiin Kelan aineistoa, joka kattaa kaikki asumistuen saajat vuosilta 2008-2013.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Dämn

    31.5.2017 at 19:48

    Bullshit! Kuka tilannut tutkimuksen!?!? Kyllä on taas löydetty ”tietoa”.

  2. ööhööh

    29.6.2017 at 08:21

    Aika ongelmallisen oloinen tutkimus. En ole koskaan kuullut kenenkään väittävän asumistuen vaikutuksen vuokriin tapahtuvan sillä tavalla kuin tuossa tutkimuksessa kuviteltiin vaikutuksen täytyvän tapahtua. On totta, että 30 neliöisessä asunnossa neliövuokranormi oli aikoinaan korkeampi kuin 31 neliöisessä asunnossa – eli se, paljonko tukea sai neliötä kohti. Mutta eron vaikutus kokonaisvuokraan oli niin mitättömän pieni, että oletettiin, että se ei todennäköisesti juuri vaikuta ihmisten käyttäytymiseen. VATT:n tutkimus vahvistaa sen, ettei neliövuokrakatolla havaittu olevan vaikutuksia ihmisten asuntovalintoihin 30 ja 31 neliön asuntojen kesken. Tulos on siltä osin mielenkiintoinen, sillä aika monet ovat väittäneet neliövukra. On syytä huomata, että nykyisessä asumistuessa ei ole enää neliövuokrakattoa, joten tutkimus ei kuvaa nykyisen asumistuen tilannetta. Siksi on outoa, että VATT otsikoi tiedotteensa selvityksestään väitteellä, että asumistuki ei nosta vuokria, vaikka tosiasiassa tutkimus käsitteli sitä, että neliövuokrakatto (jota nykyisin ei ole käytössä) ei ole nostanut tai laskenut asuntojen vuokria rajakohdissaan (jonka suuruisia asuntoja on varsin vähän).

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös