Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi on myönnetty yhdysvaltalaiselle Richard Thalerille. Mitä merkitystä Thalerin löydöksillä voisi olla sinun elämääsi?
Richard Thalerin saama palkinto on yksi osoitus sivusta tulevan kilpailun voimasta. Palkinto myönnettiin työstä sillan rakentamiseksi taloudellisten ja psykologisten analyysien välille tutkittaessa yksilön tekemää päätöksentekoa. Kahden eri tieteenalan synteesinä syntynyt käyttäytymistaloustieteen kenttä kasvaa vauhdilla ja sillä on ollut suuri merkitytys talouden tutkimiselle ja poliittiselle päätöksenteolle.
Alla olevalta videolta voit katsoa miten Ruotsin kuninkaallinen akatemia perustelee päätöstään.
Thalerin merkitys sijoittajalle
Tehokkaiden markkinoiden teoriaan sisältyy olettama siitä, että sijoittajat reagoivat uuteen tietoon rationaalisesti. Sijoittajan ajatusvirhe syntyy kuitenkin yllättävän helposti. Perinteinen taloustieteen teoria opettaa, että yrityksen arvostukseen vaikuttavaan uutiseen reagoidaan hinnoittelemalla uutinen osakkeen sisään oikein. Positiivinen uutinen nostaa osakkeen hintaa oikeassa suhteessa ja negatiivinen uutinen laskee osakkeen hintaa oikeassa suhteessa.
Professori Thalerin tutkimukset kyseenalaistavat tämän oletuksen ja tukevat sen sijaan näkemystä, jonka mukaan sijoittajat ylireagoivat uutisiin. Positiiviset uutiset nostavat osakkeen hintaa liikaa. Negatiiviset uutiset johtavat puolestaan ylisuureen kurssilaskuun.
Thalerin kokeet selittävät myös osakkeiden tuottopreemiota. On yleisesti tiedossa, että osakkeet tuottavat pitkässä juoksussa muita omaisuusluokkia paremmin.
Kuitenkin kotitaloudet sijoittavat vähemmän osakkeisiin kuin mitä pystyisivät. Yksi syy tähän on, että ihminen painottaa potentiaalista tappiota potentiaalista voittoa enemmän päätöksiä tehdessään. Thalerin tutkimukset siis kyseenalaistavat käsityksen sijoittajien rationaalisesta riskin ottamisesta.
Sijoittajien valintaan vaikuttavat myös Thalerin konsepti mentaalitalonpidosta. Kokonaisuuden sijaan eri osakkeet mielletään omiksi yksiköikseen, ja tämän seurauksena sijoittajia ohjaa niin sanottu luovutusvaikututus.
Thalerin työn yhteiskunnallinen merkitys säästämisasteelle
Säästämiseen sisältyy mielihyvän lykkääminen tulevaisuuteen. Thalerin ”suunnittelija-tekijä”-mallissa ihminen on sisäisessä konfliktissa nykyisen kulutuksen ja tulevaisuuden kulutuksen välillä. ”Tekijä” haluaa maksimoida nykyisen kulutuksen. ”Suunnittelija” haluaa maksimoida pitkän aikavälin kulutuksen, eli säästää osan tuloista. Suunnittelija voi hallita tekijää, mutta se maksaa.
Thalerin mallin mukaan ihminen voi siis tehdä aktiivisen päätöksen säästämisestä, mutta tämä päätös kuluttaa ihmisen henkisiä voimavaroja. Nämä itsekontrolliongelmat johtavat siihen, että ihmiset eivät tee itselleen parhaan mahdollisen lopputuleman sisältämiä päätöksiä.
Itsekontrolliongelman takia yhteiskunta pystyy toimillaan nostamaan säästämisastetta. Pakolliset eläkemaksut vähentävät ihmisten vapaaehtoista säästämistä, mutta vain osittain. Syy on siinä, että yksilöltä säästyy henkisiä voimavaroja silloin, kun yhteiskunta tekee säästämispäätöksen yksilön puolesta.
Thalerin mukaan säästämiseen voi ohjata ”tuuppaamalla” ja ”tuuppaamisen” kautta päästään korkeampaan säästämisasteeseen. Käytännössä ihminen kannattaa sitouttaa tulevaisuudessa tapahtuvaan säästöpäätökseen. ”Jos saisit tulevaisuudessa palkankorotuksen niin tehdään nyt päätös siitä, että osa tästä korotuksesta laitetaan säästöön. Voit myöhemmin vetäytyä, jos haluat.”
Yksi syy mallin toimimiseen liittyy Thalerin tutkimaan kulutuksen aika-arvoon Tulevaisuuteen siirretty säästöpäätös ei ole pois nykyisestä kulutuksesta, jolloin ”suunnittelija” pääsee voitolle. Lisäksi päätöksentekoa helpottaa optio vetäytyä säästösitoumuksesta myöhemmin.
Hinnoittelu ja oikeudenmukaisuus
Perinteisen taloustieteen ajattelun mukaan ihmiset ja yritykset pyrkivät pelkästään maksimoimaan omaa taloudellista hyötyään, mutta Thalerin mukaan ihmisten ja yritysten päätöksiin vaikuttaa myös halu tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä.
Lumimyrskyn jälkeen lapioista ei pyydetä markkinahintaa, vaan reiluna pidetty hinta. Tämän seurauksena lapiot pääsevät loppumaan kaupoista. Erittäin suuri hinnannosto koettaisiin kiristyksenä.
Sillä on myös merkitystä mikä koetaan oikeudenmukaisena. Hinnan nostaminen hetkellisen kysyntäpiikin seurauksena koetaan epäreiluna, mutta euromäärältään samansuuruinen korotus alennuksen poistamisen muodossa sallitaan. Vastaavasti palkkojen alentaminen laskusuhdanteessa koetaan vääräksi, mutta vastaavassa tilanteessa palkan samansuuruinen inflaatiokorjauksen evääminen on sallittua. Näin ollen inflaatio antaa yrityksille mahdollisuuden sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Thalerin tutkimuksen mukaan ihmiset ovat valmiita luopumaan omasta edustaan rangaistakseen epäreilusti muita kohtelevia yksilöitä ja palkitakseen muita reilusti kohtelevia ihmisiä. Tämä siinäkin tapauksessa, että epäreilusta kohtelu kohdistuu toiseen henkilöön, ei itseen. Reiluudella on siis merkitystä.
Tämä artikkeli käsittelee luonnollisesti vain osaa professorin Richard Thalerin elämäntyöstä. Mikäli haluat lukea lisää on Nobel palkinnot myöntävä Ruotsin kuninkaallinen akatemia valmistellut sekä kevyen, että tieteellisen lukupaketin Thalerin työn merkityksestä.
