Talouskehityksen suunta voi muuttua nopeasti. Näin on käymässä Suomen kohdalla.
Vielä viime elokuussa Financial Times luonnehti Suomea Etelä-Euroopan EU-maiden ohella ”erääksi yhteisvaluutta-alueen huonoimmin pärjäävistä talouksista viimeisen vuosikymmenen ajalta”.
Kesäkuussa Suomen bruttokansantuote supistui ensi kertaa viiteen vuoteen. Tilastokeskuksen mukana kausitasoitettu tuotanto laski kesäkuussa 1,5 prosenttia.
FT:n mukaan Suomella oli ollut vaikeuksia sopeutua taloutensa veturien kuten paperiteollisuuden laskuun sekä Nokian pudotukseen. Myös Suomen vertailumaitaan korkeammat työmarkkinakustannukset nakersivat kilpailukykyä.
Talouslehdistössä Suomi tituleerattiin kyseenalaisella ”Euroopan sairas mies” -tittelillä. Nyt alle puoli vuotta myöhemmin, Suomi näyttää tehneen täyskäännöksen.
Aktian uuden ennusteen mukaan maamme bruttokansantuote kasvaa kuluvana vuonna peräti 3,1 prosenttia vuonna 2017, 2,6 prosenttia vuonna 2018 ja 2,2 prosenttia vuonna 2019.
”Kotimainen kysyntä pysyy hyvänä investointien ja kulutuksen tukemana. Rakennustoiminta vähenee hieman, mutta varsinkin kasvukeskuksissa se jatkuu vilkkaana. Ulkomaankauppaan liittyy epävarmuutta, sillä tavaraviennin kasvu on syksyn aikana osoittanut merkkejä heikentymisestä. Vientimarkkinoiden valoisat näkymät tukevat kuitenkin ajatusta siitä, että myös vientiteollisuuden näkymät ovat suhteellisen hyvät”, toteaa Aktian pääekonomisti Heidi Schauman.
Vuodesta 2017 tulee pääekonomistin mukaan taloudellisesti historiallisen hyvä vuosi.
”Kasvun laaja-alaisuus lisääntyi vuoden 2017 alussa, kun vientiluvuissa tapahtui merkittävä kasvuloikka. Jo vuonna 2016 kulutus ja investoinnit kasvoivat, mutta vuoden 2017 aikana koneisiin ja tuotantolaitoksiin tehtyjen investointien osuus investointien kasvusta on jatkuvasti lisääntynyt rakennusinvestointien oltua muutaman vuoden ajan hallitsevina.”
Schauman kertoo Aktian korjanneen ennusteitaan vuodelle 2018 poikkeuksellisen paljon ylöspäin (2,0 %:sta 2,6 %:iin), mikä johtuu investointien parantuneista näkymistä ja kulutuksen hyvän kehityksen jatkumisesta.
Suomen talous kasvoi 1,9 prosenttia vuonna 2016, mutta vuonna 2017 se on kasvanut huomattavasti euroalueen keskiarvoa nopeammin. Mikä selittää kasvun kiihtymisen?
”Vuoden 2016 lopulla alkanut investointien vauhdittama kasvu on vaikuttanut myönteisesti koko maailmantalouteen, mutta varsinkin Suomen kaltaiset maat, joiden suuri ulkomaankauppa keskittyy investointitavaroihin ja niiden oheispalveluihin, ovat saaneet siitä vetoapua. Monet Suomen vientikaupan tärkeät kohdealueet, kuten Venäjä ja euroalue, ovat vuonna 2017 kehittyneet hyvin”, Schauman toteaa.
Myös parantunut kilpailukyky, joka johtuu osittain kilpailukykysopimuksesta, sekä työkustannusten kehityksestä tärkeimmissä kilpailijamaissa, on myös auttanut parantamaan näkymiä.
Korot pysyvät koko ennustekauden hyvin alhaisina, mikä tukee kulutusta. Samalla myös kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viime vuosina nopeasti, pääekonomisti varoittaa.
Pääekonomistin mukaan edelleen tarvitaan palkkamalttia.
”Maltillisia palkkaratkaisuja tarvitaan vielä tulevina vuosina kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta maltillisen palkkakehityksen varjopuolena on sen yksityisen kulutuksen kasvua jarruttava vaikutus.”
