Tällä hetkellä 50 prosentin korkokatto koskee vain alle 2 000 euron luottoja ja limiittejä. Yli 2000 euron luotot jäävät nyt siis korkokattosääntelyn ulkopuolelle.
Osa netissä pikaluottoja myöntävistä yhtiöistä on siirtynyt tarjoamaan näitä korkokaton ulkopuolelle jääviä yli 2 000 euron joustoluottoja, joita on mahdollista nostaa pienemmissä erissä. Näin korkokatto ei vaikuta yhtiöiden liiketoimintaan.
Pikavippien todelliset vuosikorot voivat olla korkokatosta huolimatta jopa sadoissa prosenteissa. Joustoluotot ja järjestelylainat ovat myös nostaneet pikavippien euromääriä, jolloin velkasummatkin ovat paisuneet.
Kuluttaja-asiamies ei ole nykyiseen tilanteeseen lainkaan tyytyväinen.
”Selkeä ja nopein ratkaisu näiden luottojen kohtuuttomiin kustannuksiin olisi muuttaa lainsäädäntöä siten, että korkokattosääntely ulotettaisiin koskemaan kaikkia kuluttajaluottoja”, vaatii kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen blogissaan.
Hentunen on tehnyt asiassa lakialoitteen vuonna 2016 ja oikeusministeriö arviomuistion keväällä 2017. Arviomuistiossa esitetään korkokattosääntelyn laajentamista koskemaan myös 2000 euron suuruisia ja sitä suurempia luottoja ja siinä on lähdetty alustavasti noin 30 prosentin korkotasosta.
Hentusen mukaan arviomuistiossa on käsitelty myös muuna kuin korkona perittäviä luottokustannuksia ja prosentuaalisten rajojen asettamista näille kustannuksille.
Uudelle luottosääntelylle on edelleen kiireellinen tarve, jotta kohtuuttoman suurista luottokustannuksista ja korkeista koroista päästäisiin vihdoin eroon, Hentunen toteaa.
”Pikaluottoalan epäkohdista aiheutuu paitsi velkaantumista ja syrjäytymistä, myös muita kuluja yhteiskunnalle, kun velkaneuvonta, ulosotto, tuomioistuimet ja viranomaiset joutuvat taajaan hoitamaan korkokattosääntelyä kiertävien pikaluottoyhtiöiden aiheuttamia ongelmia.”
Kuluttaja-asiamieheltä on nyt jääneet tradenomiopinnot jotenkin kesken.
Jos luoton korko painetaan lain voimalla alas, myös sen riskit pitäisi painaa yhtä alas. Kuluttaja-asiamies on ystävällinen ja kertoo markkinoille, miten se tehdään. Ja miten sen jälkeen kenenkään on mahdollista saada euroakaan luottoa, ellei ole panna taloa pantiksi tai takuriksi rikasta isäukkoa.
”Pikavippien todelliset vuosikorot voivat olla korkokatosta huolimatta jopa sadoissa prosenteissa.”
Eipä kauniilta kuulosta. Eikä hyvältä liikemiestavalta. Vielä todellisempaa kuitenkin on se, ettei pikavippejä käytännössä koskaan myönnetä edes yhdeksi vuodeksi, vaan tyypilisesti muutamaksi kuukaudeksi, jolloin niiden korkosummat euroissa eivät oletuksen mukaan muodostu kohtuuttomiksi.
Kansalaisneuvontaa toki kaivattaisiin, koska vaikka lotto onkin köyhän lisävero, pikavippi kuitenkin on pienituloiselle se varsinainen mätky. Lainan riski on niin iso ja saatava niin epävarma, että siitä on markkinataloudessa fiskaalinen pakko periä sikakorkeaa korkoa. Kyynikko siis sanoisi, että tyhmyydestä sakotetaan, mutta riskipääoman huonosta hallinnasta sakotetaan vielä enemmän.