Vesa Vihriälän mukaan juuri nyt kun työvoiman kysyntää on runsaasti, on juuri oikea aika lisätä työn vastaanottamisen kannustimia.
Tämän vuoden alusta astui voimaan Sipilän hallituksen lakiehdotus työttömien aktiivimallista. Säilyttääkseen työttömyysetuuden ennallaan työttömän työnhakijan on tarkastelujakson aikana joko tehtävä 18 tuntia palkkatyötä, ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta tai oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa.
Yhdistelmiä edellä mainituista aktiivisuuden osoittamisen tavoista ei voida laskea yhteen. Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että.
Työttömyyskorvauksen 65 maksupäivän ajanjaksoon täytyy sisältyä vähintään 18 tuntia työskentelyä tai osallistumista työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Muutoin työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia päivässä seuraavan 65 maksupäivän ajaksi. Leikkaus tarkoittaa noin yhden työttömyyspäivän korvausta, joka on 32,40 euroa. Työttömyysetuuden määrä palautuu normaaliksi, kun aktiivimallin ehdot 65 maksupäivän ajalta täyttyvät.
Aktiivimalli on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Sen kumoamiseksi on jopa käynnistetty kansalaisaloite.
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä puolustaa kolumnissaan voimakkaasti aktiivimallia.
Vihriälän mukaan vaatimukset aktiivimallin peruuttamisesta ovat absurdeja.
”Malli vahvistaa juuri niitä työttömyysturvajärjestelmän piirteitä, jotka tutkimuksen valossa (ks. esim. Holmlund) ovat järkeviä: lyhyt omavastuu, korkeahko työttömyyskorvauksen taso työttömyysjakson alussa ja myöhemmin aleneva korvaustaso, jos työtön ei työllisty tai edes pyri parantamaan työllistymisedellytyksiään.
Myös aktiivimallin ajoitus on Vihriälän mukaan kohdallaan. Juuri nyt, kun työvoiman kysyntää on runsaasti, on otollinen aika parantaa työn vastaan ottamisen kannustimia.
”Mallin toimivuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että viranomaiset kykenevät tarjoamaan työllistymistä tukevia palveluita koko maassa. Tämä olisi varmistettava vuoden 2018 ensimmäisessä lisäbudjetissa”, Vihriälä toteaa.
Vaikka Suomen talouden hyvät kasvu- ja työllisyysuutiset ovat erinomainen avaus uuteen vuoteen, eivät ne riitä työttömyyden taltuttamiseen.
”Niiden pohjalta ei kuitenkaan pidä päätellä, että kaikki tarpeellinen on tehty ja nyt on sopiva aika keskittyä jakamaan kansantalouden lisätuloja. On hyvä kysyä, kumpaan suuntaan erehtyminen työllisyyden kasvua tukevissa toimissa on vaarallisempaa. Järkevää vastausta ei tarvitse paljon pohtia. Nyt kannattaa jatkaa työvoiman tarjontaa lisääviä ja rakennetyöttömyyttä pienentäviä uudistuksia ja varoa palkkakehityksen ajautumista uralle, joka johtaisi työvoiman kysynnän jämähtämiseen”, Vihriälä esittää.
Vihriälä haluaisi aktiivimallin lisäksi kannustaa työttömiä työllistymään myös muilla keinoilla kuin aktiivimallilla.
”Työttömyysturvan osalta on edelleen pohdittava mahdollisuuksia vähentää työn vastaanottamista heikentäviä kannustimia. Tulorekisterin käyttöön ottaminen 2019 alusta mahdollistaa työttömyys- ja muuhun sosiaaliturvaan liittyvien tilapäisten kannusteloukkujen lieventämisen ilman merkittäviä kustannuksia”, Vihriälä toteaa.
Tulorekisteri keventää yritysten hallinnollista taakkaa yksinkertaistamalla palkan maksamiseen liittyviä ilmoitusmenettelyjä. Palkkatiedot ilmoitetaan vuoden 2019 alusta lähtien tulorekisteriin heti maksutapahtuman yhteydessä. Tulorekisteri korvaa nykyisin mm. Verohallinnolle, työeläkelaitoksille ja työttömyysvakuutusrahastolle toimitettavia vuosi-ilmoituksia.
Vihriälän koko kolumni luettavissa #Etla nettisivuilla: Työmarkkinauudistuksia pitää jatkaa, ei peruuttaa https://t.co/S7bIPcSeKm
— EtlaNews (@EtlaNews) 5. tammikuuta 2018
