Talouden trendit

Tilaushuijauksia ja rahamuulien rahanpesua – petosrikoksien ongelmat ”räjähtäneet käsiin”

Petosten määrä on tällä vuosikymmenellä kaksinkertaistunut, kertoo Luottolista-lehti.

Lehden mukaan rikolliset tehtailevat nimenomaan rahallisesti pieniä petoksia, jolloin sanktiot jäävät vähäisiksi, mutta selvittelyn vaiva on suuri.

Rikoksentorjuntaneuvoston joulukuussa 2017 julkistaman katsauksen petosrikosten määrä on 2010-luvulla kaksinkertaistunut. Esimerkiksi vuonna 2016 poliisin tietoon tuli yli 40 000 petosta tai petoksen yritystä.

Suomen rikoslaissa petos määritellään seuraavasti:

”Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa.”

Oikeusoppinut on petosten lisääntymisestä huolissaan.

”Ongelma on räjähtänyt käsiin ja ehkä pahinta asiassa on se, että usein petokset kohdistuvat vanhuksiin ja vammaisiin eli uhreiksi joutuvat helpoimmin ne, jotka eivät kykene tunnistamaan vaaraa”, huomioi Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän jäsen kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski.

Yksi petoksen muoto on niin sanottujen muulitilien käyttö

Muulitilejä käytetään petoksilla ja muilla rikoksilla saatujen varojen vastaanottamiseen ja edelleen lähettämiseen eli niitä käytetään harhauttamiseen ja varojen kätkemiseen.

Luottolista-lehti kertoo, että esimerkiksi myyntipetoksissa muuli vastaanottaa rahat omalle tililleen ja välittää ne petoksen varsinaiselle tekijälle.

”Rahamuulina toimiminen on rahanpesua. Muulitilin omistaja saa yleensä toiminnasta pienen palkkion. Tehokkain toimintakeino olisi mahdollisimman nopea jäljittäminen ja rikoshyödyn poisotto”, sanoo työryhmän puheenjohtajana toiminut johtaja Risto Karhunen Finanssiala ry:stä.

Verkkokauppoihin kohdistuvissa tilauspetoksissa puolestaan kärsimään joutuvat myös yritykset. Tavaraa tilataan esimerkiksi väärillä henkilötiedoilla ja vääriin osoitteisiin.

Petoksen tekijä myy tavarat muualla eikä joudu maksamaan laskua ollenkaan. Jos petokseen on käytetty varastettua identiteettiä, koituu petoksesta suurta harmia vielä viattomalle sivullisellekin.

Kommentoi
Ylös
>