Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa erilaisten digialustojen ja hakukoneiden huijauksissa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa.
Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikön rikosylikomisario Sakari Tuominen kommentoi juhannuksen alla, että sijoituspetokset ovat yleinen ja kasvava ilmiö niin maailmanlaajuisesti, Euroopassa kuin Suomessa ja että tekotavat menevät koko ajan kompleksisemmiksi.
Vuonna 2024 suomalaiset menettivät 84 miljoonaa euroa tietoverkkoavusteisiin petoksiin ja juttuja ilmoitettiin 32 500 kappaletta. Nyt syyskuussa Tuominen arvioi, että tänä vuonna rikoshyödyn määrä ei ainakaan vähene viime vuodesta ja rikosilmoitusten määrä on selvässä kasvussa.
Pankkeja ja vakuutuslaitoksia edustava Finanssiala ry (FA) kertoo tiedotteessaan, että sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa. Uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi yksinomaan teknojätti Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.
Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2024 myynnistä tulee mainoksista, joita ostavat nettihuijarit ja muut epäilyttävät toimijat. Aiheesta kertoo Yle.
Finanssiala penää alustajäteiltä vastuuta ja taakanjakoa
FinanssialaN toimitusjohtaja Arno Ahosniemi peräänkuuluttaa tasapuolisempaa taakanjakoa huijausten torjuntaan. Erityisesti digialustojen vastuuta on kasvatettava.
”On kohtuutonta, että pankkien vastuu paisuu, mutta samanaikaisesti huijausilmoitukset takovat alustajäteille jopa miljardiluokkaan nousevia mainostuloja. Huijausten torjuntaan ei saada kunnolla tehoa, ellei pankkien lisäksi myös digialustoja saada osallistumaan ilmiön ehkäisyyn. Pankit tekevät parhaansa, mutta kaikkien panosta tarvitaan”, Ahosniemi painottaa.
Ahosniemen mukaan kunkin toimijan vastuu tulisi mitoittaa sen rooliin ilmiössä. Jos jokin toimijaryhmä on keskeinen väylä huijausten toteuttamisessa, se tulee velvoittaa kantamaan enemmän vastuuta rikollisuuden torjunnassa.
”Tämä ei ole syyllistämistä, vaan oikeudenmukaista ja järkevää vastuunjakoa. Pankeille kaavaillaan jatkuvasti mittavampia velvoitteita. Ei voi olla oikein, että samalla yksittäisen alustajätin annetaan kerätä pienen valtion vuosibudjettia vastaava rahasumma verkkorikollisten maksamista mainoksista”, Ahosniemi jyrähtää.
Ilman tasaisempaa taakanjakoa huijausten torjunnasta tulee Ahosniemen mukaan paitsi epäoikeudenmukaista, myös tehotonta.
”Pankit astuvat kuvaan mukaan vasta, kun rikolliset ovat jo saaneet houkuteltua uhrin ansaan, mutta huijauksia on ehkäistävä etenkin siellä, mistä ne saavat usein alkunsa”, Ahosniemi linjaa.
Myös Fiva haluaisi somejäteille vastuuta huijausten torjuntaan
Ahosniemi antaa tunnustusta Finanssivalvonnalle (Fiva), joka on ilmaissut komissiolle huolensa maksupetosten kasvusta. Fiva on lähettänyt lokakuun lopussa komissiolle kirjeen, jossa se esittää, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet tulee velvoittaa estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan.
Fivan mukaan näiden toimijoiden tulisi suodattaa ja poistaa epäilyttävää sisältöä, tunnistaa huijareita, estää huijaussivustojen näkyvyyttä sekä tiedottaa käyttäjiä huijausyrityksistä. Kirjeessään Fiva toivoo, että komissio edistää näiden alustajättien vastuullisuutta ja osallistumista petosten torjuntaan, jotta huijausten kasvu saadaan pysäytettyä.
”Huijaukset ovat laaja yhteiskunnallinen ongelma, eivät pelkästään pankkeja koskeva toimialaongelma. Huijausten torjuntaan tarvitaan pankkien, teleoperaattorien, viranomaisten, alustojen ja kansalaisten yhteistyötä. Esimerkiksi operaattorit toki torjuvat jo nyt huijauksia monin tavoin, mutta Fiva on oikeassa siinä, että huijausten torjunta ontuu ilman sosiaalisen median alustojen ja hakukoneiden panosta”, Ahosniemi toteaa.
Ahosniemi muistuttaa, että huijausten torjumiseksi on lisäksi raivattava lainsäädännölliset esteet pankkien välisen sekä pankkien ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon tieltä. Ahosniemi kannustaa myös kansalaisia varovaisuuteen.
”Vaikka petollisen houkuttelevat huijausmainokset on saatava kitkettyä somealustoilta ja hakukonetuloksista, huijausten kanssa on jokaisen syytä olla tarkkana kaikissa tilanteissa”, Ahosniemi varoittaa.
Lue myös tämä: Sijoitushuijausten kesä 2025 – näin kaikki eteni
Huijareiden rikoskumppaneille pitää asettaa niin rajut sanktiot, ettei alustafirmojen kertaa kaikkiaan kannata kuitata ilmiantoja vain toteamalla ”ei riko yhteisönormeja”. Vasta kun globaaliin liikevaihtoon sidottu sakko lankeaa firmalle ja häkki heilahtaa johtajille, peli alkaa siistiytyä.