Toimituksen blogi

Turha, turhempi, varainsiirtovero

Tuskin on olemassa turhempaa ja haitallisempaa veroa kuin varainsiirtovero.

Taloudessa on kyse resurssien allokaatiosta eli kohdentumisesta. Markkinataloudessa kaikki resurssit ja tuotannontekijät ohjautuvat koko ajan uudelleen sinne missä ne tuottavat parhaiten. Näitä resursseja ovat raaka-aineet, työ, osaaminen, konekanta, tuotekehityspanokset ja rakennukset. Vain maaomaisuus on ja pysyy.

Markkinataloudessa hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä yksinkertaisen kaunis laki koskee niin lopputuotteita kuin tuotannontekijöitäkin. Markkinatalouden hintamekanismin hienous piilee siinä, että hinta on kaikille markkinataloudessa toimiville yksilöille ja yrityksille signaali siitä, mihin resursseja kannattaa ohjata.

Jos Tampereella asuntojen hinnat nousevat yhtäkkiä kovan kysynnän vuoksi, on hintojen nousu rakennusliikkeille merkki siitä, että Tampere on hyvä paikka investoida asuntotuotantoon. Jos kullan hinta pomppaa yhtäkkiä korkeuksiin dollarin ja euron kovan inflaation vuoksi, on hinnannousu merkki kaivosyhtiöille siitä, että kullan tuotantoon kannattaa investoida. Jos koodarien palkat nousevat reippaasti Helsingissä, kertoo se työntekijöille millaista osaamista kannattaa hankkia.

Aina kun markkinataloutta säännellään joko lainsäädännöllä tai verotuksella, markkinatalouden resurssien allokoituminen häiriintyy.

Vuokra-asuntojen hintasääntely on tästä klassinen ja varoittava esimerkki. Vuokrien hintasääntelyn tavoite on suorastaan ylevä. Sen avulla pyritään turvaamaan kohtuulliset asumiskustannukset vuokra-asujille, joiden tulotaso on useimmiten alhaisempi kuin omistusasunnoissa asuvilla.

Vuokrasääntely menee kuitenkin aina ojasta allikkoon. Jos vuokrien maksimitasolle asetetaan katto, johtaa se siihen, ettei vuokranantaja saa riittävää tuottoa ja kompensaatiota riskiselle asuntosijoitukselleen. Asuntosijoittajat äänestävät jaloillaan, jolloin vuokra-asuntojen tarjonta vähenee. Pahimmassa tapauksessa vuokrasääntely johtaa siis vakavaan asuntopulaan.

Sääntelyn lisäksi myös verotus vääristää usein markkinatalouden resurssien allokoitumista.

Tämäkin esimerkki on asuntomarkkinoilta. Kun henkilö ostaa kiinteistön, asunto-osakkeen tai muun arvopaperin, joutuu hän maksamaan kaupasta varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveron maksaa yleensä siis ostaja.

Kiinteistöjen varainsiirtovero on tällä hetkellä neljä prosenttia kauppahinnasta. Asunto-osakkeiden ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtovero on kaksi prosenttia ja listaamattoman osakeyhtiön osakkeiden varainsiirtovero on 1,6 prosenttia kauppahinnasta.

Varainsiirtovero on läpeensä turha vero. Eikä vain turha, vaan myös haitallinen.

Miksi ihmeessä yhteiskunta rankaisee esimerkiksi Hyrynsalmella asuvaa työtöntä, joka haluaisi myydä asuntonsa ja muuttaa työn perässä Ouluun? Tai miksi ihmeessä yhteiskunta rankaisee kolmekymppistä tamperelaista, joka haluaisi muuttaa Turkuun hoitamaan syöpää sairastavaa äitiään.

Kun ihmiset haluavat muuttaa, he eivät tee sitä hetken mielijohteesta. Isoissa taloudellisissa päätöksissä ihmiset ovat yllättävänkin rationaalisia. He aidosti puntaroivat eri vaihtoehtoja ja tekevät juuri sitä markkinatalouden resurssiensa allokointia.

Varainsiirtovero on siis itse asiassa eräänlainen “muuttovero”, kuten asian osuvasti ilmaisee entinen vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara. Se lyö kiilaa ihmisten rationaaliselle pyrkimykselle allokoida resurssejaan järjevästi.

“Varainsiirtoveron huonoihin puoliin kuuluu, että se lukitsee ihmisiä asumaan väärin sijaitseviin ja väärän kokoisiin asuntoihin”, Soininvaara toteaa.

Varainsiirtoveron haitallisuudesta on huomauttanut myös Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus VATT. Sen mukaan useat luotettavat ulkomaiset tutkimukset osoittavat, että varainsiirtovero vähentää merkittävästi muuttamista ja asuntokauppoja. Tutkimusten mukaan yhden prosenttiyksikön nousu varainsiirtoverossa vähentää asuntokauppoja Suomessakin noin 10–20 prosenttia.

“Muuttamisen väheneminen johtaa siihen, että ihmiset asuvat perhekokoon, tuloihin ja työpaikan sijaintiin nähden huonosti sopivissa asunnoissa. Tästä aiheutuu kotitalouksille kiusaa ja asuntokanta on tehottomassa käytössä. Varainsiirtoveroa voidaan pitää myös epäoikeudenmukaisena. Ne, jotka ovat pakotettuja muuttamaan eron tai työpaikan menetyksen takia, maksavat enemmän veroa”, VATT toteaa.

Muuttaminen ei ole yhteiskunnallisesti haitallista, vaan hyödyllistä toimintaa josta ei pitäisi rangaista. Ihmiset muuttavat työn perässä hakeakseen töitä tai päästäkseen lähemmäksi lasten koulua tai päästäkseen lähemmäksi sairasta omaistaan.

Muuttamisessa on kyse resurssien allokoinnista sinne, missä ne ovat parhaiten hyödynnettävissä. Se on markkinataloutta, eikä sitä pidä varainsiirtoverolla sotkea.

Olisiko tässä tilaus kansalaisaloitteelle?

5 kommenttia

5 kommenttia

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös