Suomi nousi vuonna 2017 maailman parhaaksi kaivosalan investointien kohdealueeksi.
Agnico Eagle Mines -yhtiön kultaharkkoja Kittilän Suurikuusikon kultakaivokselta.
Suomi nousi vuonna 2017 maailman parhaaksi kaivosalan investointien kohdealueeksi.
Aiheesta kertoo Geologian tutkimuslaitos GTK.
Vuonna 2016 Suomi oli viidennellä sijalla. Maailman toiseksi paras oli Saskatchevan provinssi Kanadassa, kolmanneksi USA:n osavaltio Nevada ja neljänneksi Irlanti. Tiedot ilmenevät Fraser Instituten julkaisusta Annual Survey of Mining Companies 2017.
GTK:n mukaan Suomen houkuttelevuus kaivosalalla johtuu hyvästä mineraalipotentiaalistamme ja toimivasta yhteiskunnasta. Tutkimukseen osallistuneet luonnehtivat Suomen yhteiskuntajärjestelmää läpinäkyväksi sekä tiedon saatavuutta hyväksi. Suomen geologinen tietokanta nähtiin investointeihin kannustavana.
”Suomen geologiset tietoaineistot ovat kansainvälisesti vertaillen erittäin kattavia ja ne ovat yksi merkittävä kilpailuetutekijä, joka tekee Suomesta houkuttelevan kaivosalan investointikohteen. Geologisten tietoaineistojen avulla yritykset pystyvät muodostamaan alustavan käsityksen mineraalipotentiaalista ja voivat näin kohdentaa omaa toimintaansa mielenkiintoisille alueille, toteaa Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen.
Euroopassa paras kaivosalan investointien kohdemaa Suomen jälkeen oli Irlanti ja kolmanneksi paras Ruotsi. Koko maailmassa vähiten investointeihin houkutteleva maa oli Guatemala ja Euroopan maista vähiten houkutteleva Romania.
Investointipäätöksiä tehtäessä on otettava huomioon sekä poliittiset tekijät että mineraalien löytymispotentiaali, GTK toteaa. Tutkimukseen vastanneiden mielestä investointipäätökseen vaikuttavat 40 prosenttisesti poliittiset tekijät ja 60 prosenttisesti mineraalien löytymispotentiaali alueella.
Annual Survey of Mining Companies 2017 -julkaisua varten arvioitiin mineraalivaroja ja etsintäinvestointeihin vaikuttavia poliittisia tekijöitä. Kysely lähetettiin noin 2700 malmien etsintää, kehitystä ja kaivostoimintaa tekevälle yritykselle eri puolilla maailmaa. Tutkimus tehtiin 22.8. – 10.11.2017, ja siihen tuli 360 vastausta.
Metalleja Suomesta etsiviä yhtiötä on jo 60, mikä on noin 20 enemmän kuin muutama vuosi sitten, arvioi valvovan viranomaisen eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Ilkka Keskitalo Ylelle. Useissa hankkeissa kulta on mukana joko pää- tai sivutuotteena.
”Käyrät ovat kääntyneet maailmalla ylöspäin, ja Suomessa todennäköisesti vielä vähän jyrkemmin ylöspäin”, Keskitalo sanoo.
Suomen kultapotentiaali on houkutteleva eikä kaikkia kultaesiintymiä ei suinkaan ole vielä löydetty. Etsintöjen keskiösssä on nyt Keski-Lapin vihreäkivivyöhyke, jossa sijaitsee myös Euroopan suurin kultakaivos eli Agnico Eaglen Kittilän Suurikuusikon kaivos.
Kittilän kaivos tuotti kultaa vuonna 2015 noin 5 500 kiloa ja vuonna 2016 vieläkin enemmän, 6 300 kiloa. Kaivoksella operoiva kanadalaisomisteinen Agnico Eagle kerto torstaina investoivansa peräti 160 miljoonaa euroa lisää Kittilän kaivokseen.
