Missä suhdannekierron vaiheessa Suomi on nyt?

Monet talouden kestävyyttä mittaavat indikaattorit alkavat jo heikentyä, varoittaa Suomen Pankin asiantuntija.
taantuma suhdanteet suhdannehuippu talous talouskasvu taantuma suhdanteet suhdannehuippu talous talouskasvu

Taloussuhdanteet muuttuvat sykleissä. Talous voi olla joko noususuhdanteessa, korkeasuhdanteessa, laskusuhdanteessa tai taantumassa. Kunkin vaiheen erottavana tekijänä on se, miten todellinen tuotanto suhtautuu trendikasvuun eli potentiaaliseen kasvuun. Esimerkiksi noususuhdanteessa toteutunut kasvu on trendikasvua nopeampaa samalla kun taloudessa on käyttämätöntä kapasiteettia. Korkeasuhdanteessa tilanne on muutoin sama, mutta käyttämätöntä kapasiteettia ei enää ole.

Suomen Pankin osastopäällikkö Tuomas Välimäki pyrkii artikkelissaan arvioimaan Suomen tämän hetken suhdannetilannetta. Arvio perustuu Suomen Pankin viimeisimmän ennusteen mukaiseen arvioon bruttokansantuotteen kehityksestä tänä ja ensi vuonna sekä arvioon potentiaalisesta kasvusta ja tuotantokuilusta.

Välimäki kuitenkin muistuttaa suhdanteiden ja suhdannekäänteiden olevan erityisen vaikea. Arvio on tehty vuosilta 2006 – 2019.

suhdanteet suhdannekierto suhdannesykli suhdannevaihe talous kansantalous

Välimäen mukaan tänä ja ensi vuonna Suomen talous on korkeasuhdanteessa. Viime vuonna suhdannevaihe kääntyi noususuhdanteesta korkeasuhdanteeksi.

Selkeästi taantumassa oltiin finanssikriisin pahimman syöverin aikaan vuonna 2009.

”Finanssikriisiä edeltäneinä vuosina Suomi eli korkeasuhdannetta, joka globaalin laskusuhdanteen kautta kääntyi nopeasti syväksi taantumaksi. Tuotantokuilu syveni 2009 liki seitsemään prosenttiin, mistä se on umpeutumassa vasta 10 vuotta myöhemmin”, Välimäki kuvailee finanssikriisin aikaa. Tuotantokuilu kuvaa toteutuneen kokonaistuotannon poikkeamaa potentiaalisesta tuotannosta.

Yllättävän nopeasti jo vuoteen 2010 mennessä talous oli kuitenkin jo kääntynyt noususuhdanteeksi. Välimäen mukaan taloutemme eli varsin voimakasta noususuhdannetta vuosina 2010 – 2011.

”BKT kasvoi ripeästi finanssikriisin jälkeen ja kasvuvauhti ylitti selvästi potentiaalin. Tässä tarkastelussa noususuhdanteen voimakkuuteen vaikuttaa se, että samaan aikaan potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti kääntyi lamaa edeltäneiden vuosien kolmesta prosentista jopa negatiiviseksi.”

Kaksoistaantuman toisen jakson (2012–2015) aikainen heikko talouskehitys syvensi välimäen mukaan tuotantokuilua (lisäsi tuotantokuilun negatiivisuutta) siitä huolimatta, että potentiaalinen kasvu pysytteli noina vuosina pääosin negatiivisena.

Tänä ja ensi vuonna SP ennustaa tuotantokuilun arvioidaan olevan positiivinen ja talouskasvun ennakoidaan ylittävän potentiaaliselle tuotannolle arvioidun kasvuvauhdin.

”Neljä peräkkäistä nousu- ja korkeasuhdanteen vuotta parantavat monia taloutemme tunnuslukuja, mutta samalla kun suhdannekello on tehnyt kokonaisen kierroksen, monet talouden kestävyyttä mittaavat indikaattorit alkavat jälleen heikentyä, jos taloudenrakenteita vahvistavat uudistukset jätetään hyvällä säällä tekemättä”, Välimäki arvioi.

Twitterissä Välimäki kommentoi suhdannetilannetta lyhyen ytimekkäästi: ”Kaikki loppuu aikanaan.”

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Hjallis Harkimo Liike Nyt politiikka

Liike saa veren kiertämään

Seuraava artikkeli
Pörssisäätiö lähettiläsohjelma pörssilähettiläät nuoret talousosaaminen

Pörssisäätiö käynnistää lähettiläsohjelman nuorten talousosaamisen parantamiseksi