Ilmarisen sijoitussalkku tuotti tammi–kesäkuussa 1,1 prosenttia, kun vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla tuotto oli 3,8 prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 46,3 miljardia euroa. Pitkällä aikavälillä sijoitukset ovat tuottaneet reaalisesti keskimäärin 4,2 prosenttia vuodessa.
”Pelko kauppasodasta ja muut poliittiset riskit heiluttivat markkinoita alkuvuoden aikana. Toisella vuosineljänneksellä sijoitustuotto kääntyi positiiviseksi, ja koko alkuvuoden aikana sijoitukset tuottivat 1,1 prosenttia. Parhaiten tuottivat listaamattomat osakesijoitukset. Koko osakesalkun tuotto oli 2,4 prosenttia ja kiinteistösijoitusten 2,9 prosenttia. Korkosijoitusten tuotto painui negatiiviseksi -0,1 prosenttiin”, toteaa Ilmarisen vt. toimitusjohtaja Stefan Björkman.
Ilmarisen mukaan talousodotuksia mittaavat indikaattorit laskivat huipputasoistaan toisen vuosineljänneksen aikana, mutta kasvunäkymät näyttävät edelleen suotuisilta talouden fundamentteja tarkasteltaessa.
Työttömyys laskee maailmanlaajuisesti, yritysten tuloskunto on vahva ja inflaationäkymät ovat edelleen vakaat, mikä mahdollistaa keskuspankkien rahapolitiikan hyvin hitaan normalisoinnin, Ilmarinen toteaa osavuosiraportissaan.
Poliittiset riskit heiluttivat markkinoita voimakkaasti toisen vuosineljänneksen aikana. Ilmarisen mukaan kiihtyvä kauppasota ja kaupanesteiden lisääntyminen, Italian uuden hallituksen muodostamiseen ja finanssipolitiikan ekspansiivisuuteen liittyvät pelot sekä EU:n yhtenäisyyteen liittyvä epävarmuus heiluttelivat markkinoita ajoittain voimakkaasti, Ilmarinen toteaa.
Lyhyellä tähtäimellä markkinoiden huomion keskipisteenä ovat eläkeyhtiön mukaan käynnissä oleva toisen vuosineljänneksen tuloskausi sekä maailmankauppaa uhkaavien kaupan rajoitteiden ympärillä käytävä keskustelu ja edelleen tiukentuminen.
Arvostustasoista johtuen osakemarkkinan kyky kestää negatiivisia yllätyksiä on tällä hetkellä heikko, Ilmarinen arvioi.
Keskuspankeilla on tulevaisuudessakin merkittävä rooli.
”Pidemmällä tähtäimellä suotuisa talous- ja tuloskehitys riippuu pitkälti keskuspankkien rahapolitiikan normalisoinnin nopeudesta. Inflaation hidas nopeutuminen sallii hitaan rahapolitiikan normalisoinnin: nykyisen ohjauksen mukaan Euroopan keskuspankki on nostamassa ohjauskorkoa ensimmäisen kerran kesän 2019 jälkipuoliskolla.”
