Korkojen äkillinen korjausliike saattaa tuoda mukanaan yllätyksiä.
Finanssivalvonnan kesäkuun lopun tietojen mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, vaikka kannattavuus on heikentynyt ja sijoitustuotot ovat jääneet vaatimattomiksi. Finanssisektorin toimijoiden tulee kuitenkin varautua toimintaympäristön mahdollisesta äkillisestä muutoksesta aiheutuviin riskeihin.
Yleinen korkotaso on edelleen historiallisesti poikkeuksellisen matalalla tasolla, ja tilanteen odotetaan normalisoituvan rauhallisesti, vaikka heikommatkin kehityskulut ovat mahdollisia.
Korkojen nousu saattaisi laukaista negatiivisen kierteen
Korkojen äkillinen merkittävä korjausliike globaaleilla rahoitusmarkkinoilla aiheuttaisi negatiivisia vaikutuksia myös suomalaisille finanssisektorin toimijoille.
Tämän voisi laukaista esimerkiksi globaaleihin kauppasuhteisiin liittyvä jännitys tai kehittyvien maiden talouksien heikko kehitys. Tällöin liiketoimintavolyymien kasvu hidastuisi, ja reaalitalouden mahdollinen negatiivinen kierre heijastuisi kaikkiin finanssialan toimijoihin.
Nordean analyytikko Tuuli Koivu varoitti tällä viikolla keskuspankin rahapolitiikan kiristymisestä ja odotettua kovemmasta korkotason noususta. Koivun mukaan taloudessa on jo merkkejä, jotka tulevat johtamaan korkotason nousuun.
Koivun mukaan inflaatiokehitys osoittaa piristymisen merkkejä myös euroalueella.
Pankkien viitekorot ja euromaiden yhteinen viitekorko euribor ovat kuitenkin edelleen poikkeuksellisen matalalla, kuten alla olevasta Suomen Pankin laatimasta kuvaajasta on nähtävissä.
Finanssivalvonnan mukaan finanssisektorin kannattavuus ja vakavaraisuus on entistä riippuvaisempi asuin- ja liikekiinteistömarkkinoiden kehityksestä. Kiinteistövakuudellisten luottojen osuus pankkien luottokannasta on kasvanut kolmessa vuodessa 35 prosentista 43 prosenttiin. Myös vakuutusyhtiöiden kiinteistösijoitukset ovat merkittävät.
”Kotitalouksien korkea velkaantuneisuus, asunto- ja liikekiinteistöluottojen merkittävä osuus luottolaitosten lainoista sekä asuntolainavakuudellisen jälleenrahoituksen suuri merkitys voimistaisivat mahdollisen asuntomarkkinalähtöisen kriisin vaikutuksia rahoitussektoriin. Tällöin epäsuorat negatiiviset vaikutukset olisivat todennäköisesti huomattavia”, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen muistuttaa.
Myös ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen vaatimukset vaikuttavat yhä konkreettisemmin finanssisektorin, erityisesti vakuutusyhtiöiden toimintaan, toimintaympäristöön ja sääntelyyn. Maailmanlaajuisesti ympäristökatastrofien aiheuttamat vahingot olivat ennätyssuuret vuonna 2017.
Uusia riskejä pankkisektorille
Finanssivalvonnan mukaan Suomen pankkisektorin tuloskehitys jäi vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla vaimeaksi tuottojen laskun ja kehityshankkeista johtuneen kulukasvun vuoksi. Kehityskulujen etupainotteisuus, tuleviin tuottoihin tai kustannussäästöihin liittyvä epävarmuus sekä uusien tuottolähteiden vaimea kehitys ovat tuoneet riskejä pankkisektorin kannattavuuskehitykselle.
Sektorin merkittävimmät rakenteelliset haavoittuvuudet ovat keskittyneisyys, kotitalouksien korkea velkaantuneisuus, luotonannon voimakas kytkeytyminen kiinteistömarkkinoihin sekä suuri markkinarahoituksen osuus. Nämä riskit pysyivät edelleen korkealla tasolla.
Pankkisektorin vakavaraisuus on kuitenkin pysynyt vakaana ja EU-alueen vahvimpien joukossa.
Finanssivalvonnan mukaan kustannustehokkuus on säilynyt hyvänä ja järjestämättömien saamisten määrä alhaisena EU-vertailussa. Systeemisten haavoittuvuuksien perusteella asetetut lisäpääomavaatimukset sekä pankkien korkeat vapaaehtoiset pääomapuskurit lisäävät pankkisektorin häiriönsietokykyä muuttuvan toimintaympäristön tuomien, yllättävienkin riskien varalle.
