Asuntolainamarkkinoilla on tarjolla jopa 45 vuoden takaisinmaksuajan lainoja.
Suomen Pankin mukaan asuntolainakannan kasvuvauhti on hidastunut kesäkuun 2018 jälkeen. asuntolainakannan vuosikasvu oli marraskuussa 1,8 prosenttia. Kotitaloudet nostivat marraskuussa 2018 uusia asuntolainoja 1,6 miljardin euron edestä, mikä on 25 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli SP:n mukaan 0,88 prosenttia ja laskennallinen marginaali 0,85 prosenttia.
Asuntolainakannan kasvuvauhdin hidastumiseen ovat vaikuttaneet Suomen Pankin mukaan erityisesti aiempiin vuosiin nähden suuremmat asuntolainojen lyhennykset. Viimeksi asuntolainakanta on kasvanut yhtä hitaasti huhtikuussa 2015.
Uusien asuntolainojen keskimääräiset takaisinmaksuajat ovat viime vuosina pidentyneet. Tammi-marraskuussa 2018 Suomessa nostettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 19 vuotta ja 11 kuukautta, kun se vuonna 2017 oli 19 vuotta ja 6 kuukautta. Vuonna 2016 takaisinmaksuaika oli 19 vuotta.
Tyypillisin uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika on 20–25 vuotta, johon sidotaan lähes 50 prosenttia kaikista asuntolainoista, SP kertoo. Takaisinmaksuajaltaan pisimpien, yli 30 vuoden asuntolainoja myönnetään edelleen suhteellisen vähän, mutta niiden osuus on kasvanut.
S-pankki toi syksyllä 2016 markkinoille asuntolainan 45 vuoden maksuajalla, ja muutkin pankit ovat lisänneet pitkien asuntolainojen tarjontaa. Esimerkiksi Nordea toi markkinoille vuoden alussa 35 vuoden maksuajan asuntolainat.
Handelsbanken tarjosi aiemmin jopa 60 vuoden asuntolainoja, mutta pankki luopui niistä vähäisen kysynnän vuoksi.
Mallia asuntolainojen laina-aikojen pidentämiselle on otettu Ruotsista. Länsinaapurissa uusien asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat 30–50 vuotta.
Finanssivalvonta on pitkien lainojen yleistymisestä huolissaan.
Suomalaiset ovat perinteisesti maksaneet asuntolainansa kohtuullisessa ajassa. Tämä on Finanssivalvonnan riskienhallinnan osastopäällikön, Jyri Heleniuksen mielestä ollut hyvää riskienhallintaa sekä kuluttajan että pankin näkökulmasta.
Ongelma pidemmissä asuntolainoissa on Heleniuksen mukaan luottoriskin arvioimisen vaikeutuminen.
”Pankille pitkät laina-ajat tekevät koko laina-ajan luottoriskin arvioinnista vaikeampaa. Vielä suurempi riski liittyy pankin oman rahoituksen kustannuksiin ja toimintaympäristön muutosten arviointiin. Millä hinnalla pankki saa rahoitusta 25 vuoden kuluttua? Minkälainen on vakavaraisuussäännöstö 35 vuoden päästä?”, Helenius toteaa blogissaan.
