Valuuttakurssit

Mitä ongelmia koituu dollarin valta-asemasta?

Dollari on kansainvälisen rahoitusjärjestelmän tärkein valuutta. Dollarin vahva asema herättää kuitenkin kritiikkiä.

Yhdysvaltojen dollari on ollut selvästi merkittävin kansainvälinen valuutta toisen maailmansodan jälkeisestä Bretton Woods -järjestelmästä lähtien. Järjestelmä sai alkunsa vuonna 1944, kun toisen maailmansodan voittajavaltiot sopivat sodan jälkeisistä kansainvälisen talouden pelisäännöistä.

Valuuttojen kannalta Bretton Woods -järjestelmässä oli se, että siinä dollarista tehtiin kansainvälisen vaihdon valuutta. Yhdysvaltojen keskuspankki sitoutui puolestaan vaihtamaan dollarit kultaan.

Vuonna 1971 Richard Nixonin hallitus kuitenkin purki Bretton Woods -järjestelmän, ja järjestelmä romahti lopullisesti vuonna 1976. Tuon jälkeen yleistyivät kelluvat valuuttakurssit, eli valuuttojen vaihtosuhteet suhteessa toisiin valuuttoihin saivat määräytyä markkinoilla.

Järjestelmän kaatumisesta huolimatta Yhdysvaltojen dollarin säilytti asemansa turvasatamana ja tärkeimpänä reservivaluuttana. Suomen Pankin mukaan dollari on lisäksi vakiinnuttanut asemansa myös tärkeimpänä kansainvälisenä valuuttana, jota käytetään laskentayksikkönä kansainvälisessä kaupankäynnissä, maksuliikenteessä ja rahoitussitoumuksissa.

Dollarikeskeistä rahoitusjärjestelmä ei kuitenkaan ole ongelmaton.

Suomen Pankin mukaan dollarin keskeinen rooli altistaa muut maat Yhdysvaltojen talouden kehityksen ja politiikan muutoksille ja tekee Yhdysvaltojen ulkopuoliset maat riippuvaiseksi dollarien häiriöttömästä välityksestä. Tästä ongelmasta on varoittanut myös IMF.

Keskuspankin mukaan viime vuosina poliittisen epävarmuuden kasvu on lisännyt kritiikkiä dollarin nykyasemaa kohtaan entisestään. Tämänhetkinen poliittinen arvaamattomuus ja heikentyvät edellytykset kansainväliseen yhteistyöhön eivät luo luottamusta kansainvälistä rahoitusjärjestelmää kohtaan.

Dollaririippuvuus luo myös järjestelmäriskejä. Suomen Pankin mukana yksi dollarin keskeinen haavoittuvuus on dollarirahoituksen rakenteellinen likviditeettiriski. Tämä riski paljastui finanssikriisissä, kun lyhytaikaisen dollarirahoituksen tarjonta supistui äkillisesti epävarmuuden kasvettua. Palauttaakseen rahoitusvakauden joutui Yhdysvaltojen keskuspankin tarjoamaan dollarilikviditeettiä useisiin keskuspankkeihin Yhdysvaltojen ulkopuolelle. 

Toisen järjestelmäriskin muodostaa Suomen Pankin mukaan Yhdysvaltojen liittovaltion pitkän aikavälin velkaantuneisuus.

Dollarin reservisijoituskysynnän aiheuttama ulkoisen velan kasvu voi johtaa Yhdysvaltojen ylivelkaantumiseen, ja riskinä on, että jossain vaiheessa turvasatamana pidetty sijoituskohde ei olekaan sitä enää. Dollariin kohdistuva reservikysyntä pitää dollarin ulkoisen arvon vahvana siinäkin tilanteessa, että liittovaltio velkaantuu.

Tämä ongelma tunnetaan niin sanottuna Triffinin dilemmana, jonka toi esiin belgialainen ekonomisti Robert Triffin 60-luvulla.

Sen mukaan nykyisen dollarivetoisen järjestelmän ongelma on tiivistetysti se, että dollariin kohdistuu mittava reservivaluuttakysyntä. Tämän vuoksi USA joutuu tarjoamaan maailmantalouteen likviditeettiä, mikä ylläpitää dollarin korkeaa vaihtosuhdetta.

Tällöin USA:n vaihtotaseen alijäämä ei voi korjautua dollarin arvon heikentymisellä, koska dollariin kohdistuu joka tapauksessa reservivaluuttakysyntää.

Seurauksena on USA:n vaihtotaseen alijäämät ja kasvava valtiontalouden velkataakka. Ne yhdessä johtavat Triffinin dilemman mukaan dollarin uskottavuuden heikkenemiseen pitkällä aikavälillä ja altistavat koko maailmantalouden riskille dollarin arvon romahtamisesta.

Voidaan siis sanoa, että maailmantalous on USA:n talouspolitiikan ja dollarin vankina.

Dollarin vahvan aseman takia on kuitenkin erityisen vaikea määritellä, mikä määrä velkaa juuri Yhdysvalloille on liikaa, Suomen Pankki toteaa.

Fedin pääjohtaja Jerome Powell kertoi viime helmikuussa huolensa Yhdysvaltain valtionvelan kasvusta. Hänen mukaan USA:n velka on melko korkea suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkatasoa enemmän Powell kertoi kuitenkin olevansa huolissaan velan kasvunopeudesta, sillä USA:n liittovaltion velka kasvaa tällä hetkellä bkt:n kasvua nopeammin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös