Tuloerojen kaventuminen on monen mielestä hyve. Sitä se onkin – tiettyyn rajaan asti.
Ihmiskunnan historian kaksi ylivoimaisesti suurinta katastrofia olivat ensimmäinen ja toinen maailmansota. Toisen maailmansodan keskeisin syy oli Adolf Hitler, mutta sodan taustalla oli muutakin. Ensimmäisen maailmansodan taustalla niitä syitä oli vieläkin enemmän.
Yksi kiistaton ja keskeinen syy maailmansotiin oli länsimaiden jyrkkä luokkajako ja suuret varallisuuserot. Köyhälistö alkoi tiedostaa ahdinkonsa ja kommunismi tarjosi tälle ryhmälle vastauksen ongelmiin. Keski- ja yläluokka pelkäsi kommunismin nousua ja siitä pelosta sai fasismi kasvualustaa maailmansotien välissä.
Toisen maailmansodan ennen näkemättömän tuhoisan katastrofin jälkeen länsimaissa ymmärrettiin, ettei tuloeroja saa päästää liian suuriksi. Tulonsiirrot, sosiaaliturva ja yhteiskunnan turvaverkot takaavat yhteiskuntarauhan ja ne ovat viime kädessä kapitalistinkin etu, maailmansotien jälkeen ajateltiin.
Nykyään liian suuria tuloeroja ei siis länsimaissa tai Suomessa toivo enää kukaan täysjärkinen.
Hyvätuloisimmat kantavat vastuunsa
Suomessa ovat vuosien saatossa tuloerot kaventuneet merkittävästi. Maamme kuuluu tuloerojen kapeudessa maailmassa kärkimaihin. Korkea ja progressiivinen verotus yhdistettyinä laajaan tulonsiirtojärjestelmään tekee Suomesta yhden eniten tuloja tasaavista maista maailmassa.
Alhaiset tuloerot tarkoittavat tietenkin sitä, että varakkaimmat maksavat eniten tuloveroja. Hyvätuloisin 10 prosenttia veronmaksajista (eli yli 55 000 euroa vuodessa ansaitsevat) maksaa yli 40 prosenttia tuloverokertymästä. Kun mukaan lasketaan välilliset verot, pieni vähemmistö maksaa reilusti yli puolet yhteiskunnan kuluista.
Varakkaat ja erityisesti rikkaat antavat Suomessa siis merkittävän panoksensa tuloerojen kaventamiseen ja yhteiskuntarauhan ylläpitämiseen.
Siitä huolimatta tämäkään ei kaikille riitä.
SAK kertoi vastikään, että se haluaa Suomeen laajaan veropohjaan nojaavan varallisuusveron, joka kohdistuisi jopa pankkitalletuksiin. Keskusjärjestön mielestä varallisuusveron piirissä tulee olla kattavasti kaikki sellainen varallisuus, joka ei ole jo valmiiksi arvoon tai omistamiseen perustuvan veron piirissä.
Keskusjärjestön ehdottama varallisuusvero ei ole suuren suuri, eikä se kohdistuisi kaikkeen varallisuuteen. SAK ehdottaa 0,1 prosentin verokannalla kaikista rahoitusvaroista, metsistä, pelloista ja yritysvarallisuudesta siltä osin, kun näiden yhteenlaskettu arvo ylittää 100 000 euroa.
Varallisuusvero on vaarallinen päänavaus
Keskusjärjestön ehdottama 0,1 prosenttia on tietenkin kuin kärpänen katossa, mitättömän pieni vero.
Silti ehdotus varallisuusverosta on ideana kehno. Syitä on monia.
Ensinnäkin varallisuusvero olisi vaarallinen päänavaus uudelle valtion tulolähteelle, jota olisi kohtuullisen helppo vähitellen hilata ylöspäin.
Suomessa mikään ei ole nimittäin helpompaa kuin varakkaiden verottaminen. Varakkaat ja rikkaat ovat pieni vähemmistö suomalaisista. Yhdenkään puolueen – ei edes kokoomuksen tai RKP:n – tarvitse välittää kovinkaan paljoa varakkaimpien mielipiteitä. Vaalit Suomessa ratkaisee aina suuri enemmistö eli keskiluokka.
Entäpä mitä tapahtuu, jos keskiluokasta tulee yhteiskunnan tukien ja tulonsiirtojen nettosaaja?
Taloustieteen professori Matti Viren teki Uuden Suomen blogissaan mielenkiintoisen laskuharjoituksen. Hän jakoi Suomen työssäkäyvän väestön kymmeneen eri tuloryhmään. Sitten hän laski nettotulosiirrot eli tulonsiirrot tuloveroilla vähennettynä kussakin tuloryhmässä.
Osoittautui, että seitsemän alinta tuloryhmää ovat nettosaajia, ja vain kolme ylintä tuloryhmää ovat nettomaksajia. Eli suurin osa tuloryhmistä on nettosaajia. Kun Viren vielä huomioi julkiset palvelut (joista hän vähensi kulutusverot), osoittautui, että vain kaksi ylintä tuloryhmää oli nettomaksajia.
Eli kun yhteiskunnassa yhä harvempi on julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen nettorahoittaja, on yhteiskunnassa yhä vähemmän julkisen sektorin kasvua vastustavia soraäänestäjiä. Seuraus voi pahimmillaan olla Suomelle katastrofaalinen. Julkiset menot ruokkivat itse itseään, kun enemmistö äänestäjistä on tehty niistä riippuvaisia.
Liian alhaisista tuloeroista syntyy muutakin haittaa.
Terveen talouden yksi keskeisimpiä tunnusmerkkejä ovat kannusteet. Kansalaisilla pitää olla taloudelliset kannusteet pyrkiä parempaan. Yrittäjälle pitää olla taloudellisesti kannattavaa kasvattaa yritystään ja rekrytoida uusia työntekijöitä. Työntekijälle pitää olla taloudellisesti kannattavaa tehdä enemmän töitä. Opiskelijalle pitää olla taloudellisesti kannattavaa opiskella sydänkirurgiksi. Työttömälle pitää olla taloudellisesti kannattavaa vastaanottaa töitä.
Jos tulo- ja varallisuuseroja kavennetaan liikaa, niin kuka näillä raukoilla rajoilla viitsii enää pinnistellä ja kehittyä? Uusia innovaatioita, kasvavia yrityksiä tai Nobel-palkinnon arvoisia väitöskirjoja ei synny pelkästä tekemisen palosta. Raha on hyvä konsultti.
Omaisuusverossa on muuten vielä yksi ongelma: omaisuus on jo vähintään yhteen kertaan verotettu.
Hymyilkäämme silti tänään, koska huomenna maksamme vielä enemmän:
Rinteen hallitus ei suinkaan tyydy varallisuusveroon, vaan sen lisäksi kolahtavat toveri Lin ehdottamat pääomatuloveron progressiivisuus, yritysveron korotus, yrittäjävähennyksen poistaminen, huojennetun osinkoveron kiristys ja listaamattomien osinkoveron saattaminen ”samalle viivalle” eli suomeksi roima korotus.
SDP on kuin Boeingin korkeusperäsin, joka lentäjien ansiokkaista yrityksistä huolimatta syöksee koneen nokka edellä tonttiin. Kun joka toinen hallitus on demarihallitus, vientivetoinen kansantalous sabotoidaan säännöllisin väliajoin, julkistaloutta paisutetaan ja veroja korotetaan kunnes nettomaksajia ovat enää vain demarien omat ministerit ja palkkiovirkamiehet.
Tällaisessa Suomessa valtion on turha huudella kansalaistensa veromoraalin perään. Harmaa talous ja hallintarekisteri ovatkin tämän maan tulevaisuus, lakipykälistä ja verokarhun uhkailuista riippumatta. Vain Nallella on varaa tehdä tarvittavat veromanööverit lain kirjaimen mukaan.
”Opiskelijalle pitää olla taloudellisesti kannattavaa opiskella sydänkirurgiksi.”
suomessa ei olisi ainuttakaan sydänkirurgia, jos tämä pitäisi paikkaansa. täten väite on osoitettu vääräksi. ihmiset menevät sydänkirurgiaan pelastamaan ihmisiä.
en ymmärrä, miten voit väittää tuota soopaa suomessa, jossa viedään käytännössä kaikki palkat ja silti mennään iloisena sydänkirurgiatöihin.
”Nobel-palkinnon arvoisia väitöskirjoja ei synny pelkästä tekemisen palosta.”
nobel palkinnot eivät ole kovin tuottavia yksityistämisjärjestelmässä, esim. yhdysvalloissa menee helposti yksityisen terveysterveydenhuollon laskuihin nobel palkintorahat, the american dream, siis. ( https://i.redd.it/70oln9ssh9q11.png )
eli tämäkin väite on osoitettu vääräksi.
nobelistit eivät keksi rahapalkintojen vuoksi asioita, vaan koska oikeasti haluavat tehdä asioita paremmaksi ja uuden tiedon luomisen ilosta ja tiedonjanosta.
https://i.redd.it/2pkch49bkxzz.jpg
https://i.redd.it/kiz6gujj11n11.jpg
https://i.redd.it/13xb3ayrbq001.jpg
Tuossa lauseessa ”Opiskelijalle pitää olla taloudellisesti kannattavaa opiskella sydänkirurgiksi” ei väitetä, että vain raha olisi motiivi opiskeluun, vaan että on oikein, että pinnistelystä palkitaan. Ihan varmasti ihmiset hankkivat korkean koulutuksen useista syistä.
En näe kuitenkaan mitään syytä uskoa, että raha ei olisi yksi motiiveista muiden joukossa. Vaikka verotus on Suomessa kireää, ei se ole niin kireää, etteikö sydänkirurgin nettoansiot olisi selvästi apuhoitajan nettoansioita suuremmat. Eli väitteesi, että ”viedään kaikki palkat” ei yksinkertaisesti pidä paikkansa.
Jos raha ei olisi motiivi, niin miksi työnantaja maksaisi korkeasti koulutetuille tai muutoin uralla eteneville ihmisille ylipäätänsä parempaa palkkaa? Kansainvälisten yritysten myyntijohtajiksi tai sairaaloiden erikoislääkäreiksi voitaisiin palkata ihmisiä kerrossiivoojan palkalla. Saako yritys tehokkaan myyntijohtajan kerrossiivojan palkalla? Uskokoon ken haluaa, minä en.
Sydänkirurgin hyveellinen motivaatio ei tarkoita, että hänen pitäisi olla askeetti tai markkinatalouden vastustaja. Viisas kirurgi hankkii itselleen palkan lisäksi pääomatuloja ja varallisuutta siinä missä viisas suutari tai nobelisti.
Se pitää vain osata tehdä medialta piilossa, muuten joutuu julkiseen häpeäpaaluun A-talkeissa ja susannapäivärinnan mukasensuroimattomissa toverituomioistuimissa.
Kahden erilajisen tulolähteen yhtälö on ainoa joka Suomessa toimii, koska tulevakaan hallitus ei voi yhdessä yössä korottaa osinkoveroa ja yritysveroa kuuteenkymmeneen prosenttiin, kuten Antti-sedän ja Li-tädin solidaarisuusagenda vaatisi.