Niin kauan kuin taloussyklejä on mitattu, on USA:ssa havaittu taantuma jokaisella vuosikymmenellä. Ehtiikö sellainen tulla vielä 2010-luvulla?
Osakemarkkinoilla on nähty viimeisen viiden kuukauden aikana dramaattisia liikkeitä. Lokakuun alussa alkoi kurssilasku, joka kiihtyi joulukuussa. Sitten, joulun pyhien jälkeen tuli korjausliike, joka jatkui koko alkuvuoden.
Nämä rajut käänteet osakemarkkinoilla ovat herättäneet sijoitusmarkkinoita seuraavien asiantuntijoiden ja sijoittajien keskuudessa paljon keskustelua. Ennen lokakuussa alkanutta rymistelyä osakemarkkinat olivat Yhdysvalloissa nauttineet ennätyksellisen pitkästä nousujaksosta.
Jotkut epäilevät jo suhdannesyklin kääntyneen myötäisestä vähintäänkin loivaan laskuun. Myös monet poliittiset epävarmuustekijät, kuten Brexit ja kauppasota, lisäävät markkinoiden hermostuneisuutta.
Oma merkityksensä on myös keskuspankeilla, jotka ovat harjoittaneet ennätyksellisen kevyttä rahapolitiikkaa. Yhdysvalloissa keskuspankki on jo kuitenkin kiristänyt rahapolitiikkaansa ohjauskorkoja nostamalla ja markkinoilla arvuutellaan, kuinka paljon Fed saattaa vielä rahapolitiikkaa kiristää.
Mitä mieltä markkinatilanteesta on analyytikko Henri Huovinen?
SR: Osakemarkkinoilla on tänä vuonna nähty massiivinen korjausliike lokakuussa alkaneen laskun jälkeen. Henri Huovinen, mistä tämä johtuu?
Viime vuoden loppupuolella nähty kurssilasku johtui globaaliin talouskasvuun liittyvistä huolista. Alkuvuonna pahimmat pelot talouskasvun äkillisestä
hidastumisesta ja taantumasta ovat hellittäneet ja tämä on näkynyt kurssinousuna. Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankki Fed on siirtynyt rahapolitiikassaan
varovaisempaan suuntaan osittain Trumpin painostuksen myötä. Tämä tarkoittaa rahapolitiikan kiristymisen olevan aiempia arvioita maltillisempaa kuluvana vuonna.
Myös pahimmat skenaariot USA:n ja Kiinan kauppasodan vaikutuksesta globaaliin talouteen ovat jääneet enemmän taka-alalle, kun kauppaneuvotteluissa on päästy eteenpäin.
SR: Alhainen korkotaso ja kevyt rahapolitiikka on ollut yksi osakkeiden nousun ajuri. Vieläkö rahapolitiikka tukee markkinoita?
Ultrakevyt rahapolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa osakkeet ovat hinnoiteltu keskimääräistä kalliimmalle tasolle muun muassa tuloksien suhteen. Alhainen korkotaso tukee näitä arvostustasoja jatkossakin, sillä tämän vuoden osalta ei ole näkyvissä rahapolitiikan kiristymistä länsimaissa.
Yhdysvalloissa toki ohjauskorkoa on jo nostettu useaan otteeseen ja siellä lähestytään asteittain tasoa, jossa korkotuotteet alkavat kelvata vaihtoehdoksi osakkeiden rinnalle. Tällä hetkellä USA:nkin osalta tosin näyttää siltä, että Fed haluaa välttää taantumaa kaikin keinoin ja ei halua nostaa enää korkotasoa samalla frekvenssillä. Fedin mahdollinen ”välivuosi” koronnostojen osalta on positiivinen ajuri osakemarkkinoille.
Euroalueella tilanne näyttää siltä, että ohjauskorko pysyy nollassa kuluvana vuonna. Syynä tähän on euroalueen talouskasvun hidastuminen. On hyvinkin mahdollista, että Euroopan keskuspankki ei tule nostamaan tämän taloussyklin aikana kertaakaan ohjauskorkoa, vaan korkotaso pysyy nollassa seuraavan taloussyklin loppupuolelle saakka. Tämä tarkoittaisi vuosien mittaista nollakorkotasoa tästä eteenpäin. Alhainen korkotaso tulee näin ollen todennäköisesti tukemaan euroalueen osakemarkkinoita vielä hyvän tovin. Lisäksi Euroopan keskuspankki on kertonut, että se on valmis uusiin elvytystoimiin, mikäli talouden tilanne sitä vaatii. Tämä olisi niin ikään hyvä asia osakemarkkinoille.
SR: Miltä näyttää suhdannetilanne? Onko ilmassa jo suhdannekäänne kohti taantumaa tai hidastuvaa kasvua?
Taloussuhdanne on jo kääntynyt erityisesti Euroopassa heikommaksi talouskasvulukujen sekä eteenpäin katsovien indikaattorien muun muassa ostopäällikköindeksien osalta. Huolestuttavaa on erityisesti Saksan talouslukujen sakkaaminen teollisuuden puolella. Yhdysvalloissa tilanne näyttää edelleen Eurooppaa valoisammalta, mutta rapakonkin takana nousukauden jatkuminen nykyisen kaltaisella tasolla on tulevien vuosien osalta epätodennäköistä.
Kuluvan vuoden suhdannekehityksen suhteen keskeisin ajuri tulee olemaan USA:n ja Kiinan kauppasota. Näkemykseni on, että maat saavuttavat tilapäisen sovun. Kummankin maan johto kun on oman kannatuksensa turvaamiseksi motivoitunut taloutta tukeviin toimenpiteisiin. Sopu tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että kuluvasta vuodesta tulee kelvollinen globaalissa taloudessa ja osakemarkkinoilla.
SR: Mitkä ovat osakemarkkinoiden suurimmat riskit tällä hetkellä?
Osakemarkkinoiden suurimmat riskit liittyvät globaalin talouskasvun suuntaan erityisesti USA:ssa ja Kiinassa.
USA:n taloudessa menee vielä tällä hetkellä erittäin hyvin, mutta historian perusteella analysoituna meno muuttunee jo lähivuosina haastavammaksi. Tämä perustuu arvioon niin täystyöllisyyden aiheuttamasta inflaation kohoamisen ja rahapolitiikan kiristymisen negatiivisista vaikutuksista talouskasvuun, hintakuplia ruokkineesta rahapoliittisen elvytyksen mahdollisista varjopuolista, USA:n talouskasvua vauhdittaneen finanssipoliittisen elvytyksen tuoman hyödyn kestämättömyydestä talouskasvulukujen ajurina sekä keskimääräisen noususyklin pituuteen historian perusteella.
USA:n nousukausi on nykyisellään mittaushistorian toiseksi pisin ja historian pisin nousukausikin häämöttää tulevan heinäkuun kohdalla. Mielenkiintoista on myös se, että USA:n taloussyklien mittaushistoriassa on ollut lama jokaisella vuosikymmenellä, eli alkaen 1850-luvulta.
Historiallinen data ei tässä yhteydessä toki tarkoita laman tulemista. Hyvänä esimerkkinä tästä on Australia, jossa edellinen lama koettiin vuosien 1990-1991 välillä. USA:n taloussyklin ennätyspituus selittyy sillä, että Fedillä on ollut rohkeutta reagoida talouden muutoksiin nopealla aikataululla ja maa on säästynyt nykyisessä taloussyklissä Etelä-Euroopan velkakriisin kaltaisilta talouskasvua heikentäviltä shokeilta.
Kiinan osalta riskit liittyvät talouskasvun asteittaisen hidastumisen vaikutuksiin erityisesti maan yrityssektorissa ja sen myötä finanssisektorissa. Lisäksi Kiinan taloudella on suuri vaikutus koko globaaliin talouskasvuun ja erityisesti raaka-ainemarkkinoiden hinnan määräytymiseen, sillä maan talouskasvun osuus globaalista talouskasvusta on peräti lähes kolmannes.
Kiinasta on vaikea saada luotettavia talouskasvulukuja, joten tulkinta talouskasvun suunnan osalta on haasteellista. Huolestuttavaa Kiinan taloudessa on kasvanut velkaantuneisuus erityisesti yrityssektorin puolella. Nykyiset talouskasvuluvut todennäköisesti riittävät pitämään kiinalaiset yhtiöt maksukykyisinä. Talouskasvun merkittävä hidastuminen esimerkiksi kauppasodan vuoksi voisi kuitenkin heikentää yhtiöiden liiketoimintaympäristöä ja sen myötä maksukykyä olennaisesti ja aiheuttaa finanssikriisin. Kiinan osakemarkkinoiden finanssisektorin paino koko indeksistä on yksi maailman korkeimpia, joten finanssipuolen vaikeudet näkyisivät rajusti myös maan osakemarkkinoilla.
Globaalin talouskasvun suunnan osalta poliittiset riskit tulevat olemaan keskeinen ajuri tänä vuonna. Nykyinen tilanne muistuttaa huolestuttavasti 1930-lukua, jolloin populismi alkoi saada jalansijaa maailman politiikassa. Globaalin talouskasvun jatkuessa vahvana, populismi ei pääsee kunnolla kukoistamaan. Tilanne pahentuisi kuitenkin painajaismaiselle tasolle, jos maailman talous ajautuisi laman kouriin.
SR: Miltä näyttää osakemarkkinoiden tilanne Suomessa? Onko kasvueväät jo syöty?
Suomen talouskasvu on ollut viime aikoina jopa yllättävän hyvässä vedossa verrattuna muuhun Eurooppaan. Jatkossa odotettavissa kuitenkin on, että muun Euroopan sakkaava kasvu alkaa näkyä hidastuvana talouskasvuna myös täällä. Tämä on huono uutinen erityisesti kotimarkkinoilla vahvasti toimiville yhtiöille, joista monet ovat markkina-arvoltaan pieniä.
Suurten yhtiöiden osalta tilanne ei näytä tällä hetkellä sen paremmalta Euroopan talouskasvun hidastumisen vuoksi. Helsingin pörssi on hinnoiteltu länsimaisittain suhteellisen kalliiksi yhtiöiden tuloksiin verrattuna, joten talouskasvun hidastuminen näkyisi nopeasti pörssikursseissa. Nykytilanteessa kurssinousu vaatii taakseen riskien pienentymistä kauppasodan osalta. Kauppasopu näyttää tällä hetkellä todennäköiseltä, joten kasvueväitä on vielä jäljellä.
