Makrotalous

Britannia maksaa kovan hinnan brexit-sekoilustaan – ”epävarmuus on myrkkyä talousnäkymille”

Nordean pääanalyytikon mukaan Brexitin aiheuttaman epävarmuuden hintalappu on yllättävän kova.

Kauhukuva Britannian sopimuksettomasta EU-erosta väistyi keskiviikkona, kun EU-johtajat suostuivat antamaan saarivaltiolle lisäaikaa. Ilman tuota lisäaikaa olisi Britannia joutunut eroamaan Euroopan Unionista perjantaina.

Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat päättivät Brysselin huippukokouksessaan pidentää Brexitin takarajaa lokakuun loppuun. Britannian pääministeri Theresa May oli pyytänyt kirjeessään lisäaikaa kesäkuun viimeiseen päivään asti.

EU:n päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että Britannia joutuu osallistumaan Euroopan parlamenttivaaleihin, jos se on jäsen vielä 23. toukokuuta. Britannia voi erota ennen lokakuun loppua, jos se hyväksyy erosopimuksen.

EU:n päätös ei kuitenkaan poistanut kovan Brexitin riskiä. Epäselvyys Britannian tulevaisuudesta on siis edelleen tosiasia.

Tähän mennessä on näyttänyt siltä, etteivät kuningaskunnan parlamentaarikot itsekään tiedä mitä haluavat. He eivät ole hyväksyneet Mayn neuvottelemaa erosopimusta, mutta eivät toisaalta ole halunneet erota ilman sopimusta. Eivätkä he liioin halua asettaa Mayn neuvottelemaa sopimusta uuteen kansanäänestykseen.

Parlamentin pääpuolueet ovat Brexitin käytännön toteutuksesta syvästi eri linjoilla. Työväenpuolue haluaa pysyvän eron jälkeen tulliliiton EU:n kanssa, kun taas monet konservatiivit vastustavat sitä kiivaasti.

Britannian brexit-neuvotteluista on muodostunut Britannialle riippakivi, joka luo maan talouteen ja kansalaisille kasvavaa epävarmuutta.

Sekava tilanne on tullut jo nyt Britannialle kalliiksi.

Vaikka hintalappua on vaikea tarkasti määritellä, on ainakin Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich tehnyt karkean arvion brexit-prosessin taloudellisista vaikutuksista.

Gerich on haarukoinut brexit-epävarmuuden rahallista vaikutusta vertaamalla brittitalouden kehitystä Ison-Britannian talouskehitystä historiallisesti hyvin seuranneiden muiden OECD-maiden kehitykseen.

”Tällaisen synteettisen verrokin talouskehitys seurasi varsin hyvin Ison-Britannian talouden kehitystä aina vuoden 2015 lopulle asti, mutta sen jälkeen brittitalous on jäänyt verrokista jälkeen n. 3.5 prosenttia”, Gerich toteaa blogissaan.

Brexitin hintalappu on noin arvioiden valtava.

Euroissa mitattuna Ison-Britannian vuotuinen bruttokansantuote on Gerichin arvion perusteella nyt lähes 85 miljardia euroa pienempi kuin se olisi ilman brexitiä.

”Brittitalouden kärsimä tappio näyttäisi siis olevan jo nyt isompi kuin esimerkiksi koko Helsingin seudun talouden koko”, Gerich toteaa.

Bruttokansantuotteen lisäksi Nordean pääanalyytikko on vertaillut Britannian investointien kehitystä ennen ja jälkeen brexit-äänestyksen.

”Ennen brexit-äänestystä (2013-2015) yritysten investoinnin kasvoivat Isossa-Britanniassa keskimäärin n. 4 prosenttia vuodessa. Äänestyksen jälkeen (2016-2018) kasvuvauhti on käytännössä hyytynyt täysin (tippunut vaivaiseen 0.3 prosenttiin).”

Brexitin aiheuttama investointien hiipumisen lopullinen hintalappu selviää vasta tulevina vuosina.

”Koska investoinneilla rakennetaan pohjaa tulevalle kasvulle, heikkojen investointien täysi talousvaikutus näkyy vasta viiveellä. Euroalueella kiinteiden investointien kasvuvauhti on kiihtynyt vastaavia ajanjaksoja verratessa, joten brittitalouden investointien hyytymisestä on vaikea syyttää globaalia talouskehitystä”, Gerich arvioi.

Brittilehti Guardian kertoi, että Englannin keskuspankki arvioi helmikuussa brexitin maksaneen Britannialle kesäkuusta 2016 alkaen noin 55 miljardia puntaa eli lähes 64 miljardia euroa. Talouskasvusta on brexit-prosessin vuoksi menetetty jo noin kaksi prosenttiyksikköä.

Uutiskanava CNN kertoi puolestaan maaliskuussa, että Britannian keskuspankin mukaan brexit maksaa Britannian taloudelle miljardi dollaria eli 884 miljoonaa euroa joka viikko. Brittitalous on nyt kaksi prosenttia pienempi, kuin mitä se olisi, jos saarivaltio olisi päättänyt pysyä EU:ssa.

Brexit on siis aiheuttanut jo kustannuksia, vaikkei EU:n ja Britannian kauppasuhteille ole tehty vielä mitään rakenteellisia muutoksia.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Avatar

    Juha

    13.4.2019 at 03:32

    Sehän brittien talous kasvaa 4% vauhtia nii miten se muka 8% vauhtia kasvais. Nordean analyytikko puhuu paskaa!!!

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös