Kauhukuva Britannian sopimuksettomasta EU-erosta väistyi keskiviikkona, kun EU-johtajat suostuivat antamaan saarivaltiolle lisäaikaa.
Ilman lisäaikaa olisi Britannia joutunut eroamaan Euroopan Unionista perjantaina.
Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat päättivät Brysselin huippukokouksessaan pidentää Brexitin takarajaa lokakuun loppuun. Britannian pääministeri Theresa May oli pyytänyt kirjeessään lisäaikaa kesäkuun viimeiseen päivään asti.
EU:n päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että Britannia joutuu osallistumaan Euroopan parlamenttivaaleihin, jos se on jäsen vielä 23. toukokuuta. Britannia voi erota ennen lokakuun loppua, jos se hyväksyy erosopimuksen.
Euroopan unioni teki järkevän päätöksen antaessaan Britannialle jatkoaikaa lokakuun loppuun asti hyväksyä Brexit-erosopimus, arvioi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.
EU:n päätös ei kuitenkaan poistanut kovan Brexitin riskiä, joten yritysten on syytä yhä säilyttää Brexit-kriisivalmius, Vuori varoittaa. Hänen mukaansa kova Brexit voi edelleenkin tapahtua lähikuukausina ja hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.
”Britannia voi halutessaan jo vaikka huomenna ilmoittaa jättävänsä EU:n ilman erosopimista, jolloin kova Brexit toteutuisi jo 1.5.2019”, tulkitsee EU-tiedonantoa johtaja Vuori.
Tosin Britannia tuskin niin tekee, sillä senkään talouden etu ei missään nimessä ole kova Brexit, Vuori tuumaa.
Avoin Brexit-tilanne luo toki edelleen epävarmuutta Euroopan talouteen ja yksittäisten yritysten arkeen.
”Koko yhtenäisen Euroopan tulevaisuuden ja toimivien EU-UK-suhteiden rakentamiseksi kaikissa olosuhteissa ja ratkaisuissa tähän on nyt vain syytä uhrata asian vaatima lisäaika”, korostaa Vuori.
Kovan Brexitin hinta voisi tällöin nousta vieläkin korkeammaksi. Vuoren mukaan on hyvin todennäköistä, että Britannia käyttää koko lokakuulle jatketun ajan.
”EU:n puheenjohtajamaan Suomen uusi pääministeri saattaakin saada Brexit-umpisolmun avattavaksi lokakuisena Halloween-iltana 31.10.2019 muiden EU-johtajien kanssa”.
Britannian on Suomen seitsemänneksi suurin kauppakumppani. Ulkoministeriön mukaan Suomi vei vuonna 2017 Britanniaan tavaroita 2,7 miljardin euron arvosta ja palveluja 1,4 miljardin arvosta.
Myös tuonti on tärkeää. Suomi toi vuonna 2017 Britanniasta tavaroita 1,8 miljardin euron arvosta ja palveluja 1,9 miljardin euron arvosta. Palvelut vastaavat näin ollen 52 prosenttia Suomen tuonnin arvosta Britanniasta.
Britannian kova brexit eli sopimukseton ero tarkoittaisi suomalaisen yritystoiminnan kannalta sitä, että kaupassa Britannian kanssa siirryttäisiin sisämarkkinoilta niin kutsuttuun kolmasmaakauppaan. Sopimukseton ero tulisi vaikuttamaan näin ollen muun muassa yrityksiin, jotka käyvät kauppaa Britannian kanssa, joiden tuotteissa tai palveluissa käytetään Britanniassa tuotettua sisältöä, tai yrityksiin, joilla on tuotantoa Britanniassa.
Sopimuksettoman eron myötä Britannia lakkaisi olemasta EU:n kauppasopimusten osapuoli. Tällöin ne suomalaisyritykset, joilla on tuotantoa Britanniassa, eivät saisi viennilleen Britanniasta enää EU:n vapaakauppasopimusten etuja, kuten esimerkiksi nollatulleja.
Ne suomalaisyritykset, jotka käyttävät Britanniassa tuotettua sisältöä esimerkiksi komponentteja omissa tuotteissaan, eivät voisi lukea niitä EU:ssa tuotetuiksi, mikä voi johtaa siihen, että nämä tuotteet eivät saisi enää sopimusten alkuperäsäännöistä johtuen nollatullietuuksia sopimuskumppanimaissa.
