Antti Rinteen hallituksen kaavailemat menolisäykset ajoittuvat suhdannepoliittisesti väärin, väittää Etlan toimitusjohtaja.
Antti Rinteen hallitusohjelman perusteella on odotettavissa, että valtion velkaantuminen jatkuu tulevina vuosina. Ekonomisti näkee kehityksessä vaaran merkit.
Rinteen hallitus aikoo hallitusohjelmansa mukaisesti lisätä pysyviä julkisia menoja noin 1,2 miljardilla eurolla. Menolisäykset katetaan Rinteen mukaan työllisyystoimilla, veroelementeillä ja uudelleenkohdennuksilla.
Lisäksi hallitus julkisti hallitusohjelman liitteen tulevaisuusinvestoinneista, jonka tarkoituksena on myydä valtion omaisuutta kolmella miljardilla eurolla ja käyttää saadut myyntitulot ”tulevaisuusinvestoinneiksi” kutsuttuihin menoihin.
Hallitusohjelman mukaan ”kohdennetaan enintään 3 miljardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin”.
Hallitus nojautuu odotukseen, että 75 prosentin työllisyysasteeseen päästään alkavan hallituskauden aikana edellyttäen, että vaalikausi mennään normaalin talouskasvun olosuhteissa.
Menolisäykset ajoittuvat kuitenkin suhdannepoliittisesti väärin, moittii Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju blogissaan.
Kangasharjun mukaan hallitus tulee kaikkien talousoppien ja kokemusten vastaisesti lisänneeksi menoja korkeasuhdanteessa. Hänen mukaansa kestävyysvajeesta kärsivän talouden pitäisi ennemminkin hyvänä aikana kasvattaa puskureita.
Menolisäykset eivät Kangasharjun mukaan myöskään juurikaan kiihdytä kasvua tulevaisuudessa.
”Selkeimmin kasvuodotuksia sisältyy Business Finlandin innovaatioavustusten lisäämiseen. Myös VTT:n pääomitus ja Suomen Akatemian lippulaivahankkeet voivat parantaa kasvunäkymiä, joskin vasta erittäin pitkällä aikavälillä”, Kangasharju toteaa.
”Pysyviksi povattuihin menolisäyksiin sisältyy indeksikorotuksia yliopistoille ja muita pieniä lisäpanostuksia, joilla lienee myös pitkän aikavälin kasvuvaikutuksia. Yhteensä tuotantopotentiaalia kasvattavia satsauksia on hallitusohjelmassa kuitenkin vain vajaa 400 miljoonaa euroa.”
Hallituksen mainostamat tulevaisuusinvestoinnit nostavat Kangasharjun mukaan talouskasvua, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta, lähinnä vain elvytysluonteisesti lyhyellä aikavälillä. Sekin edellyttää, että vapaata työvoimaa löytyy, eivätkä julkiset panostukset ole pois yksityisistä.
Muut yli 3 000 miljoonan euron kerta- ja pysyväisluonteiset lisäpanostukset ovat Etlan toimitusjohtajan mielestä vain julkisen kulutuksen lisäämistä.
”Niiden tarpeellisuutta pitää pohtia vertaamalla yhteiskunnan tämän hetken epäkohtia ja pitkän aikavälin haasteita. Jos tämän hetken ongelmat ovat pahoja, rahat kannattaa käyttää nyt, kestävyysvajeesta huolimatta. Sen sijaan, jos tämän hetken ongelmat eivät ole pahoja, kannattaa lievittää tulevien sukupolvien taakkaa, joka on väistämättä suuri ikääntymisen vuoksi.”
