Yhdysvaltain tammikuun inflaatio oli ekonomistien ennusteita korkeampi ja aiheutti keskiviikkona vahvan reaktion osake- ja korkomarkkinoilla.
Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 3,0 prosenttia vuodessa ja 0,5 prosenttia kuukaudessa. Tammikuu oli jo neljäs peräkkäinen kuukausi, kun inflaation vuosilukema oli korkeampi kuin edellisenä kuukautena.
Myös pohjainflaatio, joka ei huomioi energian ja ruoan hintakehitystä, oli selvästi korkeampi kuin Yhdysvaltain keskuspankin kahden prosentin vuotuinen inflaatiotavoite. Pohjainflaatio oli 3,3 prosenttia vuodessa. Se on yhä samalla tasolla kuin kesäkuussa. Pohjainflaatio oli tammikuussa 0,4 prosenttia.
Kausivaihtelulla oli todennäköisesti vaikutusta tammikuun kuluttajahintaindeksin lukuihin, mutta siitä huolimatta hintojen nousupaine oli laaja-alaista. Esimerkiksi ruoan hinta kallistui 0,4 prosenttia kuukaudessa, kuljetuspalvelut 1,8 prosenttia ja käytetyt autot ja rekat 2,2 prosenttia.
Powell arvioi rajoittavan rahapolitiikan jatkuvan lähiaikoina
Yhdysvaltain keskuspankin (Federal Reserve) pääjohtaja Jerome Powell totesi keskiviikkona edustajainhuoneen rahoituspalvelukomitealle, että viimeisimmät kuluttajahintaindeksin luvut osoittavat, että keskuspankki on edistynyt merkittävästi inflaation hillitsemisessä, mutta tehtävää on vielä jäljellä.
”Olemme lähellä, mutta emme vielä perillä inflaation osalta”, Powell sanoi vastatessaan kysymykseen toisen päivän puolivuosittaisessa todistuksessaan kongressille. ”Viime vuonna inflaatio oli 2,6 prosenttia — joten olemme edistyneet huomattavasti — mutta emme ole aivan tavoitteessa vielä”, Powell jatkoi viitaten toiseen inflaatiomittariin kuin kuluttajahintaindeksi.
Powell myös totesi, että Fed haluaa pitää toistaiseksi rahapolitiikan rajoittavana. Käytännössä se tarkoittaa, että koronlaskuja ei todennäköisesti ole tiedossa lähiaikoina. Fedin ohjauskorkofutuurien perusteella keskiviikon inflaatiotilasto vähensikin koronlaskuodotuksia. Futuurimarkkinoilla hinnoitellaan enää yhtä 25 korkopisteen koronlaskua tänä vuonna, kun ennen infaatiotilaston julkistamista odotuksissa oli kaksi koronlaskua.
Powell myönsi, että kuluttajahintaindeksi ylitti lähes kaikki ennusteet, mutta varoitti ylireagoimasta. ”Emme innostu yhdestä tai kahdesta hyvästä luvusta, emmekä yhdestä tai kahdesta huonosta luvusta”, hän sanoi.
Fedin päätavoitteena on ollut niin kutsuttu pehmeä laskeutuminen, mikä tarkoittaa, että keskuspankki onnistuu taltuttamaan korkean inflaation ja yltää kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen ilman merkittävää vaikutusta työllisyyteen ja talouskasvuun.
Tie kohti pehmeää laskeutumista on osoittautunut kivikkoiseksi viime kuukausina. Sitä voivat myös haitata presidentti Donald Trumpin suunnitelmat laajoista tulleista, veronalennuksista ja maahanmuuton rajoituksista.
Trump määräsi aiemmin tällä viikolla 25 prosentin tullin teräs- ja alumiinituonnille. Aiemmin on voimaantullut myös 10 prosentin tullin kaikille kiinalaisille tuotteille. EU:n, Kanadan ja Meksikon tullien tilanne on vielä avoin. Trump on myös uhannut vastavuoroisilla tulleilla maita, jotka asettavat tulleja Yhdysvaltain viennille.
Powell totesi, että Fedin tehtävä ei ole kommentoida kongressin tai hallinnon politiikan järkevyyttä, mutta myönsi, että uudet politiikat voivat vaikuttaa keskuspankin korkopäätöksiin.
”Talouden perustekijät ovat hyvin vahvat, mutta uusiin politiikkoihin liittyy jonkin verran epävarmuutta”, hän sanoi. ”Meidän on vain odotettava ja katsottava, millaisia vaikutuksia näillä politiikoilla on, ennen kuin teemme päätöksiä.”
Fedin ohjauskorkoa on laskettu prosenttiyksikkö
Fedin ohjauskorko oli korkeimmillaan 5,25-5,50 prosenttia nykyisen taloussyklin aikana. Ohjauskorkoa on laskettu prosenttiyksiköllä viime syyskuusta.
Koronlaskujen aloittamisen ajoitus on herättänyt keskustelua. Koronlaskut aloitettiin tilanteessa, jossa inflaatio oli korkeampi kuin Fedin tavoitetaso, ja samanaikainen talouskasvu sekä työllisyystilanne olivat vahvoja. Ohjauskoron taso on toisaalta vain yksi osa rahapolitiikkaa. Esimerkiksi rahoitusolosuhteet ovat keventyneet jo syksystä 2022 alkaen, mikä on todennäköisesti ollut ohjauskorkoa merkittävämmässä roolissa talouskasvun tukemisessa vuosina 2023 ja 2024. Lisäksi kevyt finanssipolitiikka on ainakin osittain kumonnut tiukemman rahapolitiikan vaikutuksia.
Kuluvasta vuodesta on tulossa mielenkiintoinen rahapolitiikan kannalta. Uuden hallinnon mahdollinen finanssipolitiikan kiristäminen saattaisi hidastaa talouskasvua ja siten hillitä inflaatiokehitystä. Toisaalta osa toimista, kuten maahanmuuton rajoittaminen ja karkotukset, vaikuttavat todennäköisesti ennen pitkää työmarkkinoihin. Mahdollinen työvoiman tarjonnan supistuminen voisi aiheuttaa palkkainflaatiota, mikä tukisi kuluttajahintojen nousua erityisesti palvelusektorilla. Myös tuontitullit ovat lähtökohtaisesti inflaatiota kiihdyttäviä, joskin niiden vaikutus riippuu suurelta osin samanaikaisesta talouskasvusta.
S&P 500 -indeksi päätyi keskiviikkona päivän päätteeksi 0,27 prosenttia miinukselle. Vähiten indeksin sektoreista tuotti energia, -2,41 prosenttia. Sitä vastoin viestintä päätyi niukasti 0,11 prosenttia plussalle. Erityisesti keskipitkät ja pitkän Yhdysvaltain valtionlainojen tuotot olivat noususuunnassa. 10-vuotisen valtionlainan tuotto nousi yli 4,6 prosentin.
Yhdysvaltain osakemarkkinan kehitys on ollut alkuvuonna heikompaa kuin keskeisten Euroopan osakemarkkinoiden. S&P 500 -indeksi on tuottanut noin neljä prosenttia. Euroopan osakemarkkinoiden kehitystä seuraavaa Stoxx Europe 600 on tuottanut noin kahdeksan prosenttia. (Tilanne torstaina 13. helmikuuta noin klo 18 Suomen aikaan).
