Yhdysvaltain keskuspankin johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja Michelle Bowman arvioi tuoreessa puheessaan, että rahapolitiikan keventämistä saatetaan joutua harkitsemaan jo lähikuukausina. Hänen mukaansa inflaatio on hidastumassa kohti kahden prosentin tavoitetta, kun taas kokonaiskysyntä ja työmarkkinoiden dynamiikka ovat heikentymässä. Bowmanin mukaan koronlasku voisi olla perusteltu jo seuraavassa avomarkkinakomitean kokouksessa heinäkuussa, mikäli inflaatio jatkaa suotuisaa kehitystään ja työmarkkinoiden hauraus syvenee.
Bowman kertoi kannattaneensa keskuspankin päätöstä pitää ohjauskoron tavoiteväli 4,25–4,50 prosentissa kesäkuun kokouksessa. Päätös perustui vahvalta vaikuttavaan työmarkkinatilanteeseen, ja hän korosti, että inflaation täytyy lähestyä kahden prosentin tavoitetta pysyvästi ennen kuin rahapolitiikan käännettä voidaan lopullisesti perustella.
Viime kuukausien inflaatiokehitys tukee kuitenkin muutosta. Toukokuussa 12 kuukauden pohja-PCE-inflaatio (joka poissulkee energian ja ruoan hinnat) laski 2,6 prosenttiin, kun se vielä viime vuoden lopussa oli 2,9 prosenttia. Bowman huomautti, että kuten kahtena edellisenä vuonna, alkuvuoden korkeat inflaatioluvut ovat tasaantuneet kevättä kohti. Erityisesti palveluhintojen nousu on hidastunut, mikä on osaltaan painanut inflaatiota alemmas. Vaikka tavarainflaatio on hieman kiihtynyt joulukuun jälkeen, sen vaikutus on jäänyt vaimeaksi ja saattaa liittyä rajalliseen hintasiirtymään tullien vuoksi.
Bowmanin mukaan asuntoihin liittyvä palveluinflaatio on jo selvässä laskutrendissä, ja muiden palveluiden hintakehitys on linjassa kahden prosentin inflaation kanssa. Vain pohja-PCE-tavarainflaatio on hieman korkea, mutta kokonaiskuva viittaa inflaatiopaineiden hellittämiseen.
Samaan aikaan kysynnän kehitys antaa merkkejä jäähtymisestä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä yksityinen kotimainen lopullinen kysyntä (PDFP) kasvoi vain maltillisesti, ja vähittäiskaupan sekä ajoneuvomyyntien tiedot viittaavat siihen, että kulutus on heikentynyt edelleen toukokuuhun asti. Erityisesti auto- ja teknologiamyynnin nousu alkuvuonna liittyi Bowmanin mukaan ennakoiviin ostoksiin ennen tullien voimaantuloa, eikä heijasta kestävää kysyntävahvuutta.
Vaikka työmarkkinat vaikuttavat edelleen vahvoilta – palkattujen määrä kasvoi huhti–toukokuussa keskimäärin 140 000 kuukaudessa – kasvu on hidastunut aiempien kvartaaleiden tasosta. Työttömyysaste on pysynyt matalana, noin 4,2 prosentissa, mutta Bowman huomautti työmarkkinoiden olevan vähemmän dynaamiset: irtisanomiset ovat hienoisessa kasvussa, uusien työpaikkojen syntyminen keskittyy harvoihin toimialoihin ja rekrytointivauhti on vaimeaa.
Suhteellinen avoimien työpaikkojen määrä on liikkunut sivusuunnassa viime kesästä lähtien ja on nyt hieman alle pandemiaa edeltävän tason. Bowmanin mukaan tämä viittaa siihen, ettei työmarkkina enää muodosta keskeistä inflaatiopainetta, vaan on mahdollisesti siirtymässä kohti väljempää tilaa. Tämä muutos tukee hänen mukaansa korkojen keventämistä lähitulevaisuudessa.
Poliittinen epävarmuus vähenee – koronlasku mahdollinen heinäkuussa
Bowmanin mukaan mahdollisia nousuriskejä inflaatiolle ovat uudet tullit tai yritysten itsenäiset hinnankorotukset. Kuitenkin toistaiseksi ei ole nähty todisteita merkittävistä häiriöistä toimitusketjuissa, ja monet vähittäiskauppiaat ovat hänen mukaansa haluttomia nostamaan perushyödykkeiden hintoja matalatuloisten kuluttajien hintaherkkyyden vuoksi.
Geopoliittiset jännitteet – kuten Lähi-idän kriisi – voivat nostaa raaka-aineiden hintoja, mutta Bowman ei toistaiseksi pidä niitä ratkaisevana uhkana. Hän huomautti, että poliittisen ja taloudellisen epävarmuuden mittarit ovat laskeneet huippulukemistaan, ja yritysten sekä kuluttajien luottamus on kohentunut viime viikkoina.
Bowman arvioi, että tulevat tullineuvottelut johtavat todennäköisesti matalampiin tullitasoihin kuin nykyisin voimassa olevat, mikä tukee rahoitusmarkkinoiden viimeaikaista optimismia. Hän arvioi myös, että jos tulleilla on vaikutusta inflaatioon, vaikutus jää pieneksi ja kertaluonteiseksi – erityisesti, koska monet yritykset ovat jo ennakoineet mahdolliset häiriöt täydentämällä varastojaan.
Hänen mukaansa keskuspankin tuorein rahapoliittinen lausunto kuvasi oikein nykytilanteen, jossa epävarmuus on vähentynyt, ja riskien painopiste on siirtynyt. Tullien ja muiden politiikkatoimien vaikutukset inflaatioon voivat toteutua viiveellä ja jäädä pienemmiksi kuin alun perin arvioitiin.
Bowman kertoi odottavansa kesäkuun työllisyys- ja inflaatiodatan valmistumista ennen heinäkuun keskuspankin avomarkkinakomitean korkokokousta. Mikäli inflaation hidastuminen jatkuu ja työmarkkinoiden heikkous syvenee, hän olisi valmis tukemaan ohjauskoron laskua jo seuraavassa kokouksessa. Tavoitteena olisi tuoda korkotaso lähemmäs neutraalia ja tukea kestävää työllisyyskehitystä.
Puheensa lopuksi Bowman painotti, ettei rahapolitiikka seuraa ennalta määrättyä kaavaa. Jokaisessa kokouksessa keskuspankin johto arvioi saapuvaa dataa ja sen vaikutuksia hintavakauden ja maksimityöllisyyden tavoitteisiin. Hintavakauden saavuttaminen on hänen mukaansa keskeinen edellytys terveiden työmarkkinoiden säilyttämiselle ja taloudelle, joka toimii kaikille pitkällä aikavälillä.
Bowmanin lisäksi myös toinen keskuspankin avomarkkinakomitean jäsen, Christopher Waller, kertoi vastikään, että ohjauskoron lasku saattaa olla ajankohtainen heinäkuun korkokokouksessa. Waller ei myöskään odota tullien kiihdyttävän merkittävästi inflaatiota.
