Suomen lama 90-luvun lama oli ennen näkemättömän dramaattinen. Työttömyysaste nousi pahimmillaan lähes 17 prosenttiin.
Suomessa oli pitkään harjoitettu vahvan markan ja kiinteän valuuttakurssin politiikkaa. Markan arvo ei siis riippunut sen kysynnästä ja tarjonnasta, vaan sen arvo pidettiin kiinteänä suhteessa muihin valuuttoihin.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniaisen mukaan Suomen vuosien 1990-93 talouskatastrofin jälkeen piti olla selvää, että kiinteän valuuttakurssin politiikkaan ei Suomessa enää pitäisi palata.
”Hinta oli osoittautunut kovin suureksi. Ensin markasta tuli liian vahva ja sitten se devalvoitiin ja jouduttiin laskemaan kellumaan”, Kanniainen toteaa laajassa Uuden Suomen artikkelissaan.
Suomi liittyi 10 vuotta syvän laman jälkeen 12 ensimmäisen maan joukossa euroalueeseen. Euro otettiin käyttöön tilivaluuttana vuoden 1999 alussa ja käteisvaluuttana Suomessa ja muissa 11 EU-maassa vuoden 2002 alussa.
Kanniaisen mukaan euron luominen oli vuosisadan virhe. Suomelle eurojäsenyys tarkoitti sitä, että sen myötä Suomi menetti itsenäisen valuuttakurssipolitiikan.
”Kun euromaiden osuus kaupastamme on noin 38 prosenttia, tämä ei ole aivan merkityksetöntä kilpailukyvyn kannalta etenkin, koska Ruotsi säilytti oman valuuttansa”, Kanniainen toteaa.
Kanniainen kertoo olettaneensa aiemmin, että Euroopan rahaliiton myötä työmarkkinoille tulee kunnon talouskuri ja Suomen krooninen vaihtotaseongelma saataisiin hallintaan. Näin silloinen pääministeri Paavo Lipponen oli julkisesti luvannut.
Nyt Kanniainen ei tähän talouskuriin usko.
”Käsitys euron vaikutuksista perustui naiviin uskoon siitä, että korporatiiviset työmarkkinat järkiintyvät ja siirtyvät ajattelemaan vastuullisesti koko kansantaloutta. Turha toivo!”
Nobel-palkitun Robert Mundellin mukaan euroalueen kaltaisessa yhteisvaluutta-alueessa valuuttakurssiriskin poistuminen tuo markkinakorot lähemmäs toisinaan, mikä tehostaa investointeja. Kanniaisen mukaan juuri näin euroalueella sittemmin tapahtui.
Mundell ei Kanniaisen mukaan kuitenkaan nähnyt sitä, että valuuttakurssiriski korvautui velkaantumisriskillä. Se velkaantuminen olikin kaataa koko eurojärjestelmän.
Euron jouduttua vaikeuksiin Kanniainen kokosi tutkijaryhmän arvioimaan euroa ja sen tulevaisuutta. Ajatuspaja Libera julkaisemassa raportissa arvioitiin euromaiden kansalaisille aiheutuneen kumulatiivisen hyvinvointitappion vuoden 2014 loppuun mennessä kohonneen 10 prosenttiin.
”Tätä kirjoitettaessa tuon arvion voi kertoa kahdella”, Kanniainen arvioi.
Naapurimaamme Ruotsi ei liittynyt euroalueeseen, vaan säilytti oman valuuttansa ja valuuttakurssipolitiikan. Kanniaisen mukaan Ruotsin kansantalouden vuosikasvu on nykyisellään 1,5–3 kertaa suurempaa verrattuna siihen, mitä kasvu olisi ollut euron kanssa. Ruotsi olisi tähän mennessä menettänyt yhden vuoden bruttokansantuotteen verran tuloissa, jos se olisi liittynyt euroon, Kannianen laskee.
Mielipiteet ovat kuin p*rsreikiä. Jokaisella on sellainen.
90-luvun lama johtui osavaltio suomen laittamisesta EU ja euro kuntoon, myös korkeat korot olivat euroon siirtymisen aiheuttamaa. Nykyistä valtion velkaa ei olisi, jo ei olisi EU-jäsenmaksuja.