Ennusteiden mukaan Suomen talous jatkaa todennäköisesti nykyisenlaista hidasta kasvuaan myös lähivuosina, talouspolitiikan arviointineuvosto kertoo raportissaan. Sen mukaan Suomen talouden hidastunut kasvu ei näytä olevan suhdanneluontoista, vaan liittyy talouden rakenteisiin.
Tässä tilanteessa Suomen finanssipolitiikan ei tulisi siksi olla elvyttävää suhdannesyistä. Sanna Marinin hallitus on tästä huolimatta päättänyt toteuttaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa, eli kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavaa tulolisäystä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Jouko Vilmunen.
Neuvoston mukaan työllisyyden kasvattaminen on hyvä, mutta julkisen talouden kannalta huonosti täsmennetty tavoite.
Arviointineuvoston mukaan työllisyyden kasvattaminen auttaa rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan menoja. Toisaalta työllisyyden kasvun fiskaaliset vaikutukset riippuvat suuresti syntyneiden työpaikkojen laadusta. Koska hallitus on sitonut finanssipolitiikan päätökset työllisyystoimien toteutumiseen, on arviointineuvoston mielestä ratkaisevaa, että toimenpiteet ovat tarkkaan harkittuja ja syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuomaa hyötyä voidaan arvioida.
Arviointineuvoston mukaan ilman politiikkatoimia velan BKT-suhteen ennakoidaan nousevan 80 prosenttiin seuraavan 15 vuoden aikana. Nykyisen hallituskauden aikana velan ennustetaan ylittävän vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin raja-arvon.
Velkakehitykseen liittyy myös merkittäviä keskipitkän aikavälin negatiivisia riskejä, muun muassa valtionhallinnon kasvaneiden takausten kautta, arviointineuvosto toteaa.
Suomessa olisi arviointineuvostn mielestä tehtävä kunnollinen keskipitkän aikavälin suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi.
Heikkenevän julkisen talouden kehityksen kääntämiseksi olisi luotava uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla Suomi saataisiin polulle kohti kestävää julkista taloutta. Nykyinen tasapainotavoite hallituskauden lopussa on kiitettävä, mutta sen saavuttaminen vaikuttaa sangen epävarmalta, arviointineuvosto toteaa.
Uskottava ja riittävän yksityiskohtainen keskipitkän aikavälin suunnitelma auttaisi luomaan finanssipolitiikalle liikkumavaraa, jota voitaisiin käyttää mahdollisissa tulevissa taantumissa.
Hallituksen tulevaisuusinvestointien paketti sisältää useita menokohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja. Arviointineuvoston mukaan paketin rahoittaminen rahoitusvarallisuuden myynnin kautta on kyseenalaista. Valtion rahoitusvarallisuuden hallinnan tulisi perustua strategisiin päätöksiin, ei julkisten menojen rahoitustarpeisiin.
Alla olevalla Poliitikot-kanavan Youtube-videolla ministerit kommentoivat työllisyys- ja talouspolitiikkaa.
