Sijoitusympäristö on muuttunut ja niin on muuttunut myös legendaarisen sijoittajan sijoitustyyli.
Sijoituskirjailija, yritysjohtaja ja yksityissijoittaja Seppo Saario on yksi tunnetuimpia suomalaisia sijoittajia. on opettanut suomalaisia sijoittamaan 1970-luvulta lähtien. Saarion kirjoittamasta klassikkokirjasta Miten sijoitan pörssiosakkeisiin (Alma Talent, 2020) ilmestyi juuri uudistettu 17. painos.
Saario teki pitkän uran teollisuuden parissa, jonka jälkeen hän on toiminut itsenäisenä sijoittajana ja yhtiöiden omistuksen ja pörssistrategian neuvonantajana. Viime vuoden hän on keskittynyt päivittämään menestysteostaan.
Kirjansa uuden painoksen ansiosta Saario on tullut julkisuuteen kertomaan näkemyksiään sijoittamisesta. Hyvä niin, sillä kun Saario puhuu, sijoittava Suomi kuuntelee.
Saario on tähän asti tullut tunnetuksi suoran osakesijoittamisen puolestapuhujana. Maailma on kuitenkin muuttunut ja yhä suurempi osa sijoituspääomista virtaa indeksirahastojen ja pörssinoteerattujen rahastojen eli ETF:in kautta.
Indeksisijoittaminen on vienyt Saarionkin mukanaan. Hän kertoo siirtäneensä varansa suorista osakeomistuksista enimmäkseen indeksirahastoihin. Yli puolet konkarisijoittajan sijoitussalkun arvosta on nyt indeksituotteissa.
Indeksisijoittamista Saario kertoo alkaneensa suosia siksi, että osakepoiminta on tullut vaikeammaksi. Yksittäisiin osakkeisiin sijoittamalla on vaikea päästä keskiarvotuottoihin.
Indeksirahastoilla sijoittaja pääsee keskimääräiseen tuottoon pienillä kuluilla. Lisäksi indeksirahastoissa on mahdollista saada osingot verovapaasti, jos kyseessä on kasvurahasto.
Sen sijaan aktiivisesti hoidetut sijoitusrahastot eivät korkeiden kulujensa vuoksi sijoituskonkaria kiinnosta.
Pääosa Saarion sijoituksista on viidessä indeksiosuusrahastossa, joihin hän on sijoittanut osta ja pidä –strategialla. Indeksisijoituskohteina ovat Helsingin pörssin suurimpien yhtiöiden OMXH25-indeksi, suurimmat pohjoismaiset pörssiyhtiöt, NASDAQ-100-indeksi, yhdysvaltalainen quality dividend -indeksi ja maailman pörssi-indeksi, jossa on mukana 1600 yhtiötä.
Saarion mielestä sijoittava maailma elää nyt murroskautta, jossa digitalisaatio, globalisaatio, ilmastonmuutos, internet, sosiaalinen media ja tekoäly tuhoavat vanhoja taloudellisia rakenteita. Perinteisten kauppa- ja teollisuusyhtiöiden kasvu on hiipunut.
Vuonna 2019 Suomessa oli 803 000 sijoittajaa, jotka omistivat pörssiosakkeita suoraan. Heidän määränsä on pysytellyt lähes samana koko 2000-luvun. Tiedon puute, alhainen säästämisaste ja pääomatulojen verotuksen jatkuva kiristäminen kaventavat kiinnostusta osakesijoittamiseen.
Vuonna 2019 kotitalouksin rahoitusvaroista pankkitileillä makasi 95 miljardia euroa laiskaa rahaa.
”Elintasoon nähden Suomi on sijoittamisessa jälkeen jäänyt kehitysmaa”, Saario lataa. Hänen mielestään suomalaiset ovat kovia tekemään työtä, mutta eivät ymmärrä, että myös rahat kannattaa laittaa tekemään työtä.”
Menestyvä sijoittaja kuitenkin mukautuu maailman muuttumiseen poistuen taantuvilta toimialoilta ja etsien varoillensa uusia kasvukohteita.
Ylen toimittaja Mikko Jylhä haastatteli konkarisijoittajaa Ylen Pörssipäivässä.
