Makrotalous

Voiko koronavirus johtaa finanssikriisiäkin pahempaan taantumaan?

Ekonomistien mukaan taantumauhka on nyt todellinen.

Koronakriisin vaikutus heijastuu nyt kaikille markkinoille ja kaikkiin omaisuuslajeihin. Dramaattisia muutoksia on nähty viime viikkoina niin osakemarkkinoiden, korkomarkkinoiden kuin raaka-aineidenkin hinnoissa.

Tällä hetkellä VIX-indeksi kertoo poikkeuksellisen suuresta hermoilusta markkinoilla. Indeksi kipusi perjantaina jo yli 75 pisteeseen. Näin korkeissa lukemissa pelkokerroin ei ole koskaan aiemmin ollut – ei edes finanssikriisin syövereissä vuonna 2008.

Sijoittajat siis odottavat finanssikriisiäkin rajumpaa myrskyä markkinoilla.

Korkomarkkinat puolestaan hinnoittelevat jo tulevaa taantumaa. USA:n 10-vuoden velkakirjan korko on romahtanut 0,98 prosenttiin, kun se vielä joulun aikaan oli yi 1,9 prosenttia.

Kasvuennusteista sorvataan alaspäin

Teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi tällä viikolla julkistetussa talouskatsauksessaan, että koronapandemia on painamassa maailmantaloutta pahimpaan alamäkeen sitten finanssikriisin. Järjestö ennustaa maailmantalouden kasvun hiipuvan 2,4 prosenttiin tänä vuonna, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin marraskuussa laadittu ennuste.

Suomen talouden näkymä on oleellisesti heikentynyt vain muutamassa viikossa, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tuoreessa suhdannekatsauksessa. Vesalan mukaan virusepidemian vuoksi talouden ennustenäkyvyys on olematon, eikä Kuntarahoitus siksi vielä tässä vaiheessa päivitä numeerisia ennusteitaan.

Väliaikaiseksikin jäävä koronaviruksen synnyttämä häiriö riittää kuitenkin painamaan Suomen BKT-kasvun vuonna 2020 nollaan, pääekonomisti ennustaa. Taantuman ja kasvavan työttömyyden riski on siksi todellinen.

Koronaviruksen talousvaikutukset nousevat parhaassakin tapauksessa paljon aiemmin arvioitua suuremmiksi, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja ja pääekonomisti Penna Urrila.

”Koronaviruksen talousvaikutuksissa on kyse samanaikaisesta kysyntä- ja tarjontashokista, jolle on vaikea löytää suoraa vastinetta historiasta. Verrokkia on haettu vuonna 2003 myllänneestä SARS-epidemiasta, mutta tuolloin Kiinan rooli maailmantaloudessa oli paljon pienempi. SARS-virus oli vaikutuksiltaan vakava ja kuolleisuus siihen oli paljon koronaa korkeampi, mutta epidemian leviäminen saatiin toisaalta varsin nopeasti hallintaan”, Urrila toteaa.

Laukaiseeko koronavirus pinnan alla muhineet rakenneongelmat?

GnS Economicsin pääekonomisti Tuomas Malinen ennustaa Suomelle karuja aikoja koronakriisin vuoksi. Iltalehdelle Malinen kertoo, että hänen edustamansa riippumaton GnS Economics ennustaa Suomen talouden kutistuvan tänä vuonna 5 prosenttia, ensi vuonna 14 prosenttia ja 11 prosenttia vielä 2022.

Seurauksena on Malisen mukaan massatyöttömyys.

Suomi kohtaa yhtä aikaa reaalitalouden kriisi ja finanssikriisi, Malinen arvioi. Tällainen vaarallinen yhdistelmä on viimeksi nähty 1930-luvun suuressa lamassa.

Malisen näkemyksen mukaan koronapandemia vain laukaisee sen, mikä on saanut muhia maailmantaloudessa pitkään ja rauhassa. Ongelmat alkoivat muhia Malisen mukaan jo finanssikriisin jälkeen, kun keskuspankit jatkoivat ultrakevyttä rahapolitiikkaa. Se painoi korkotason nollan tuntumaan, jolloin monet yritykset ja valtiot velkaantuivat korviaan myöten. Halpa raha nosti myös osakekursseja.

Voimakkaan elvytyksen ja halvan rahan seurauksena Suomessa ja maailmalla on Malisen mukaan todella paljon heikkoja ja velkaantuneita yrityksiä, jotka eivät tule kestämään taantumaa.

Danske Bankin sijoitusstrategi ennustaa lyhyttä taantumaa

Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahti on koronatilanteen suhteen selvästi optimistisempi.

”Koronakriisin johdosta tehtaat seisovat ja ihmiset ovat menemättä kauppoihin kuukauden tai kaksi. Taudin hälvetessä tehtaat käynnistyvät uudelleen ja ihmiset palaavat ostoskeskuksiin. Hallit ja komerot täyttyvät jälleen tavaroilla”, Ahti toteaa artikkelissaan.

Kaikkia tuotteita ei ehkä ikinä tuoteta tai haaveita hamstrata, mutta menetyksen määrä ei ole yhtä suuri kuin finanssikriisin yhteydessä. Korona ei nimittäin puolita kenenkään kodin arvoa, eikä kaksinkertaista minkään maan työttömyysastetta. Mahdollisesta taantumasta tulee todennäköisesti lyhyt ja siten pelko finanssikriisin aiheuttamasta tuhosta on ylimitoitettu.

Lisäksi keskuspankit elvyttävät edelleen vauhdilla. Ahdin mukaan rahapolitiikka ei ole ihanteellinen lääke koronaan, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa se tukee kulutusta lieventämällä kuluttajien ja yritysten velanhoitokustannuksia.

Euroopan rahapolitiikan vaikuttavuus on Ahdin mukaan negatiivisten korkojen johdosta tietenkin heikompi. Siksi hänen mukaansa Euroopassa tulisikin käyttää aivan muita keinoja, kuten sääntelyn helpotusta ja finanssipolitiikkaa.

Kuitenkin Ahti myöntää, että koronapelon hälvennettyä on vaarana, että huomaamme keskuspankkien käyttäneen rahapolitiikkaa tilanteessa, jossa siitä ei juuri ollut hyötyä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös