Osakeanalyysit

Hätkähdyttävä kuvaaja – Helsingin pörssin pitkän aikavälin tuotto täysin osinkojen varassa

Helsingin pörssin yhtiöiden luoma lisäarvo on jaettu käytännössä kokonaan pois osinkoina.

Helsingin pörssiä on mahdollista tarkastella sekä hintaindeksin että tuottoindeksin avulla. Näiden indeksien ero on se, että tuottoindeksissä otetaan huomioon osakkeiden sekä osinkotuotot ett’ markkina-arvo, hintaindeksissä vain osakkeiden markkina-arvo. Tuottoindeksi antaa siisoikean kuvan osakkeiden kokonaistuotosta, hintaindeksi puolestaan johtaa osinkotuoton verran harhaan.

Monet rahastot käyttävät rahastojensa tuottojen vertailuindeksinä hintaindeksiä, eivätkä tuottoindeksiä. Siitä seuraa, että yksityissijoittajalle välittyy osin virheellinen kuva rahaston menestyksestä, koska hintaindeksi jättää osingot huomiotta.

Helsingin pörssin hinta- ja tuottoindeksin vertailu pitemmällä ajanjaksolla osoittaa jotain perin mielenkiintoista.

Yllä olevassa kuvaajassa on sekä Helsingin pörssin hinta- että tuottoindeksin kehitys vajaan 18 vuoden ajalta eli huhtikuun alusta 2002 aina maaliskuun 20. päivään vuonna 2020.

Tällä ajanjaksolla tuottoindeksi on noussut lähes 104 prosenttia, kun taas hintaindeksin muutos on jopa hieman miinuksella.

Koska tuottoindeksi eroaa hintaindeksistä osinkojen suhteen, on johtopäätös kuvaajasta siis tämä: Helsingin pörssin pitkän aikavälin tuotto on syntynyt täysin osingoista. Osingot yksistään olisivat siis lähes tuplanneet esimerkiksi keväällä 2002 tehdyn indeksisijoituksen Helsingin pörssiin, jos osingot olisi uudelleensijoitettu.

Helsingin pörssi on tunnettu hyvistä osingonmaksajistaan. Osingon irtoaminen lähes aina laskee kuitenkin yhtiön osakkeen markkina-arvoa – ainakin väliaikaisesti. Käytännössä siis arvonnousua ei ole pitkällä aikavälillä tullut lainkaan.

Johtopäätös näyttäisi jossain määrin vähemmän suoraviivaiselta, jos se olisi tehty ennen koronakriisin alkua. Ennen koronaviruksen leviämisen aiheuttamaa paniikkia Helsingin pörssin hintaindeksikin olisi ollut yli 40 prosenttia plussalla. Toisaalta osingot sisältävä sijoitus olisi tällöin ollut yli 200 prosenttia plussalla.

Kuvaaja kertoo myös, että tuottoindeksi on romahtanut koronakriisissä enemmän kuin hintaindeksi. Tämä saattaa johtua siitä, että perinteisten hyviä osinkoja maksavien yhtiöiden kurssit ovat keskimäärin romahtaneet kriisissä enemmän kuin muiden yhtiöiden.

Helsingin pörssi on siis osinkosijoittajan pörssi. Kun katsotaan osinkotuottoa eli osingon suhdetta osakkeen hintaan, löytyy kovia osingonmaksajia kotimaisesta pörssistämme useita. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi Talenom, Nokian Renkaat, Evli, Sampo, Fortum, Nordea, Raute, Panostaja, Aktia, Saga Furs, Keskisuomalainen, CapMan, Lassila & Tikanoja sekä Metso.

Helsingin pörssin yhtiöt harrastavat vähemmän osingoille vaihtoehtoista keinoa jakaa tulosta omistajille, eli omien osakkeiden ostoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa omien osakkeiden osto on suositumpaa kuin meillä. Siksikin osinkoprosentit ovat Helsingin pörssissä korkeita.

Jotain huolestuttavaa kuitenkin kertoo se, ettei hintaindeksi ole noussut lähes 18 vuodessa lainkaan. Yritykset eivät ole keskimäärin pystyneet luomaan omistajille lisäarvoa sillä osalla omaa pääomaa, jota ne eivät ole jakaneet ulos osinkoina.

Kuitenkin yritysten tehtävä on käyttää yhtiön jakamattomia varoja niin, että sen arvo kasvaa. Mikäli yritysten arvo on keskimäärin hinnoiteltu pörssissä oikein, eivät pörssiyhtiöiden johtajat ole onnistuneet tehtävässään.

Jos yritykset jakaisivat aina koko tilikauden tuloksensa osinkoina ulos omistajilleen, ei yrityksen markkina-arvon tarvitsisi nousta. Jos kuitenkin yritys jakaa vaikkapa keskimäärin kolmasosan tuloksestaan osinkoina, pitäisi yhtiön johdon pystyä hyödyntämään yhtiöön jäänyt 2/3-osuus tuloksesta niin, että yhtiön markkina-arvo nousee. Kukaan sijoittaja ei odota, että osakekurssi tällaisessa yhtiössä junnaa paikallaan pitkällä aikavälillä.

Muistetaan kuitenkin, että tässä tarkastellaan koko pörssiä kokonaisuutena, ei yksittäisiä yhtiöitä. Yksittäisten yhtiöiden tilanteet tietenkin vaihtelevat.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Avatar

    Börs Meglar

    17.3.2020 at 17:50

    Näin se yhteiskuntavastuu toimii..
    Ei ihmekään, että on ollut Euroopan tuottoisin pörssi viimeaikoina.

  2. Avatar

    Hannu Kahra

    18.3.2020 at 11:00

    Jos yrityksillä ei ole tiedossa tuottavia investointikohteita, on osakkeenomistajien edun mukaista jakaa liiat kassavarat osinkoina.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös