Yrityslainamarkkinoilla ei kaikki ole nyt kunnossa, varoittaa Nordean pääanalyytikko. Keskuspankit eivät ole onnistuneet rauhoittamaan korkomarkkinoita.
Koronakriisi alkaa näkyä taloudessa jo monella tavalla. Tällä viikolla Yhdysvaltojen historiallisen karut työttömyystilastot saivat jatkoa edellisviikosta, kun peräti 6,65 miljoonaa amerikkalaista jätti työttömyyskorvaushakemuksen 28. maaliskuuta päättyneen viikon aikana. Lukema ylitti synkeimmätkin ekonomistien ennusteet.
Markkinoilla koronakriisi on hävittänyt osakemarkkinoiden arvostuksista ison osan. Vuoden alusta on S&P 500 -indeksistä sulanut lähes 23 prosenttia ja pienyhtiöiden Russell 2000 -indeksistä yli 37 prosenttia. Euroopassa EuroStoxx 50 -osakeindeksin arvosta on hävinnyt yli 29 prosenttia.
Yrityslainamarkkinoilla puolestaan kriisi näkyy siten, että yrityslainojen riskilisät – eli erot yrityslainojen koroissa suhteessa valtiolainojen korkoihin – ovat nousseet rajusti koronakriisin myötä. Riskilisät ovat olleet nousussa helmikuun lopusta lähtien.
Keskuspankit ja valtiot ovat reagoineet kriisiin löysentämällä rajusti raha- ja finanssipolitiikkaa.
Keskuspankit ostavat velkakirjoja
EKP päätti maaliskuun puolessa välissä massiivisen 750 miljardin euron arvopaperien osto-ohjelman vuoden loppuun asti. Osto-ohjelman tarkoituksena on vaimentaa koronakriisin aiheuttaman ulkoisen shokin aiheuttamia riskejä euromaille.
USA:n keskuspankki Fed puolestaan jatkaa arvopapereiden ostamista ennalta määrittelemättömällä summalla ja yrittää siten lieventää koronakriisin vaikutuksia. Fed ei enää rajoita ostoja johonkin tiettyyn dollarimäärään kuten aiemmin, vaan nyt se aikoo ostaa arvopapereita niin paljon, kuin on tarpeellista markkinoiden, rahoitusolosuhteiden ja talouden kannalta.
Fed ostaa kiinteistövakuudellisia velkakirjoja (mortgage-packed securities) sekä pienen luottotappioriskin arvopapereita eli niin sanottuja investment-grade -tason velkakirjoja. Lisäksi se myöntää lainoja pienyrityksille sekä tukea ja luotonantoa myös isommille yrityksille, osavaltioille ja paikallishallinnolle.
Lisäksi Yhdysvalloissa valkoinen talo ja kongressi ovat päättäneet jättimäisestä elvytyspaketista, jonka suuruus on peräti kaksi biljoonaa dollaria eli 2000 miljardia. Elvytyspaketin avulla USA pyrkii lieventämään koronakriisin negatiivisia vaikutuksia maan talouteen.
Keskuspankkien tuki ei yllä riskipitoisimpiin yrityksiin
Keskuspankkien toimien ansiosta yrityslainojen riskilisät ovat laskeneet kriisin huipuistaan.
Kaikki ei silti ole kunnossa, varoittaa Nordean pääekonomisti Jan von Gerich.
”Suuret ja luottokelpoiset yritykset saavat jälleen paremmin rahoitusta markkinoilla, mutta pienemmillä ja heikomman luottokelpoisuuden yrityksillä tilanne on edelleen heikompi. Keskuspankin suorat tukioperaatiotkin auttavat suorimmin juuri vakavaraisempia yrityksiä: riskipitoisempien yritysten lainoja keskuspankit eivät osta”, Gerich toteaa blogissaan.
Pelkkä lainansaanti kriisin aikana ei myöskään ole riittävä edellytys yrityksen toiminnan jatkumiseen, Gerich muistuttaa. Yritysten on maksettava lainat takaisin takaisin, mikä voi olla monelle yritykselle haastavaa, jos tulonmenetykset koronakriisin aikana osoittautuvat suuriksi.
Yrityslainamarkkinoilla korkoerot liikkuvat taas ihan väärään suuntaan. Uuden finanssikriisin uhka ei ole poistunut ja pahimmassa tapauksessa negatiivinen markkinakehitys voi tuhota toiveet talouden nopeasta toipumisesta. https://t.co/CyovyVPuD9 pic.twitter.com/U2gc4kzQQG
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) April 3, 2020
Yrityslainamarkkinoiden rauhoittuminenkaan ei pääanalyytikon mukaan ole vielä kestävällä pohjalla.
”Euroalueella yrityslainojen riskilisät ovat olleet selvässä nousussa jälleen viimeisen viikon aikana ja suuntaavat jälleen kohti maaliskuun huippuja. Yhdysvalloissakin riskilisien lasku on pysähtynyt ja korkoerot ovat jämähtäneet korkeille tasoille.”
Gerichin mukaan keskuspankeilla ja valtiolla on vielä täysi työ pitää markkinat toiminnassa. Viimekädessä se onnistuu vain yksityisten sijoittajien avulla, joiden luottamus on markkinoiden pidemmän aikavälin toiminnassa avainasemassa.
Tähän mennesä nyt nähtyjen markkinaliikkeiden perusteella on selvää, että rahoitusolosuhteiden tiukkeneminen syventää entisestään koronakriisin talousvaikutuksia, Gerich varoittaa.
”Täysimittainen finanssikriisi pitäisi huolen siitä, että talouden toipuminen olisi hidas ja kivinen. Sellaisen syntyminen voidaan onneksi edelleen estää, mutta helppoa se ei ole.”
