Rakennusliike kohtaa koronakriisin yrityskaupan tuoman vahvan taseen turvin.
Koronakriisi ei ole aiheuttanut rakennusliikkeelle samanlaisia huolia kuin monelle muulle yhtiölle. Epävarmuutta koronapandemia kuitenkin aiheuttaa näkymiin, sillä YIT muutti huhtikuun alussa ohjeistuskäytäntöään ja siirtyi neljännesvuosittaiseen ohjeistukseen. Lisäksi rakennusliike peruu vuoden 2020 tulosohjeistuksensa.
YIT arvioi vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen oikaistun liikevoiton olevan vertailukauden tasolla tai sitä korkeampi. Viime vuonna jatkuvien toimintojen liikevoitto ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli tappiolla 9,7 miljoonaa euroa.
Aiemmin helmikuun alussa antamassaan ohjeistuksessa YIT oli arvioinut jatkuvien liiketoimintojen liikevaihdon vuonna 2020 olevan välillä 2 900–3 300 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 se oli 3 392 miljoonaa euroa. Jatkuvien liiketoimintojen koko vuoden oikaistun liikevoiton YIT oli arvioinut olevan välillä 150–190 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 se oli 165 miljoonaa euroa.
Yhtiön pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet säilyvät ennallaan. YIT tavoittelee yli 12 prosentin sijoitetun pääoman tuottoa, 30-50 prosentin velkaantumisastetta sekä vuosittain kasvavaa osakekohtaista osinkoa.
Päällys- ja kiviainesliiketoimintojen myynti vahvisti tasetta
YIT:n toimitusjohtajan Kari Kauniskangas kertoo, että YIT:n ensimmäinen vuosineljännes on sujunut operatiivisesti odotusten mukaan.
”Toistaiseksi työmaamme ovat edenneet suunnitellusti, eikä työvoiman ja materiaalien saatavuudessa ole ollut merkittäviä ongelmia. Henkilöstön ja materiaalivirtojen varmistaminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa työtä, sillä mahdollisia kapeikkoja erityisesti materiaalin saatavuudessa on tunnistettu. Asuntokauppoja on tehty hyvin, vaikka asuntojen kysyntä Suomessa ja CEE-maissa onkin laskenut parin viimeisimmän viikon aikana”, Kauniskangas kertoo.
Koronapandemian merkittävimmät epävarmuudet YIT:n liiketoiminnalle liittyvät henkilöstön saatavuuteen, mahdollisiin sairaustapauksiin, viranomaismääräyksiin sekä materiaalien saatavuuteen. Nämä voivat johtaa työmaiden väliaikaisiin pysäytyksiin, työn etenemisen hidastumiseen, valmistumisten siirtymiin ja näin ollen liikevaihdon ja tuloksen kertymisen hidastumiseen ja siirtymiin vuosineljännesten ja vuosien välillä. Lisäksi asuntojen kysynnän muutokset voivat vaikuttaa lyhyen aikavälin tuloskehitykseen.
YIT:n rahoitusasema on turvattu vahvan taseen sekä käyttämättömän 300 miljoonan euron luottolimiitin ansiosta. Likviditeettiä ja tasetta tuki entisestään päällystys- ja kiviainesliiketoimintojen myynti, Kauniskangas toteaa.
YIT kertoi huhtikuun alussa Pohjoismaiden päällystys- ja kiviainesliiketoimintojen myynnin Peabille toteutuneen. Kaupalla oli YIT:lle 285 miljoonan euron positiivinen kassavirtavaikutus, ja yhtiön nettovelka pienenee noin 310 miljoonaa euroa. YIT kirjaa kaupan vuoden 2020 toisen neljänneksen tulokseen.
YIT tarjoaa kovaa osinkotuottoa
12. maaliskuuta pitämässään yhtiökokouksessa YIT päätti maksaa hallituksen ehdotuksen mukaisesti osinkoa 0,28 euroa osakkeelta kahdessa erässä eli yhteensä noin 58,5 miljoonaa euroa.
Osingon ensimmäinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle 7.4. Osingon toinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksetaan lokakuussa.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään harkintansa mukaan ylimääräisestä osingonjaosta. Harkinnassaan hallitus ottaa huomioon päällystys- ja kiviainesliiketoimintojen myynnin toteutumisen ja sen ehdot. Valtuutuksen perusteella jaettavan osingon määrä voi olla enintään 0,12 euroa osakkeelta.
Mikäli hallitus päättää ylimääräisestä osingonjaosta, päättää se samalla ylimääräisen osingon osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingon maksupäivän. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka.
Osinkotuotto nousee nykyisellä osakekurssilla korkeaksi. Ilman ylimääräistä osinkoa osinkotuotto on 6,4 prosenttia ja ylimääräisen osingon kanssa peräti 9,2 prosenttia.
YIT on analyytikoiden suosikki
Rakennusliikettä seuraa viisi analyytikkoa. Näistä kolme antaa osakkeelle ostosuosituksen, yhden suositus on pidä ja yhden vähennä.
Analyytikot uskovat koronakriisin tuovan tänä vuonna loven yhtiön tuloskehitykseen. Konsensusodotuksena on, että viime vuoden 0,19 euron osakekohtainen tulos laskee tänä vuonna 0,16 euroon. Ensi vuonna tuloskasvu kuitenkin analyytikoiden mukaan kiihtyy, sillä vuoden 2021 konsensuksen mukainen tulosodotus on peräti 0,48 euroa.
YIT:n osake on laskenut alkuvuodesta yli 28 prosenttia. Sen ansiosta arvostuskertoimet ovat kohentuneet. Ensi vuoden konsensuksen mukaisella tulosennusteella YIT:n P/E-kerroin on vain 9,1x. Osake on taseperusteisen arvostuksen perusteella hinnoiteltu alhaalle, sillä P/B-kerroin on tällä hetkellä vain 0,88x.
Osakkeen kurssilasku tänä vuonna on ollut selvästi rajumpaa kuin mitä on ollut analyytikoiden konsensuksen mukaisen tavoitehinnan lasku. Tavoitehinta on keskimäärin nyt 5,4 euroa, mikä on selvästi yli nykyisen 4,35 euron osakekurssin.
Inderesin analyytikko Olli Koponen arvioi maaliskuun lopussa, että YIT:n markkina-asema, resurssit, osaaminen ja vahva taloudellinen tilanne luovat yhtiölle selvää kilpailuetua koronakriisin aikana.
”Lyhyen aikavälin epävarmuus tulee kuitenkin näkymään yhtiön liiketoiminnassa. Heikentyvä kuluttajien luottamus ja alenevat aikeet asunnonostoon tulevat näkymään yhtiön Asumisen-segmenteissä. Talousnäkymien pidempiaikainen heikentyminen voisi alkaa vaikuttaa myös muun rakentamisen kysyntään, kun isompia investointeja lykättäisiin. Resurssien saatavuuden heikentyminen aiheuttaa projektien viivästymisiä ja mahdollisesti myös ylimääräisiä kustannuksia”, Koponen toteaa yhtiöraportissaan.
Analyytikon mukaan koronakriisin todellisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida täysimääräisesti, mutta Inderesin arvion mukaan YIT tulee kärsimään koronahaasteista pääsääntöisesti lyhyellä aikavälillä.
Tilanne kuitenkin muuttuu, jos talouskasvunäkymät heikentyvät pidemmäksi aikaa, jolloin investoinnit olisivat pidempiaikaisesti jäässä ja kuluttajat eivät kuluttaisi, Koponen toteaa. Kuitenkin matalana pysyttelevä korkotaso, mahdolliset talouspoliittiset elvytystoimet ja vahva markkina-asema pitävät pitkän aikavälin kysyntää kuitenkin yllä.
