Tuoreen tutkimuksen mukaan osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät eivät liity ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksaviin työttömyyskassoihin suuremmasta työttömyysriskistään huolimatta.
Noin 15 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on jättäytynyt kassojen ulkopuolelle.
Tutkimukseen yksi laatijoista, Jyväskylän yliopiston professori ja palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Petri Böckerman kommentoi asiaa Ylelle. Hän epäilee, että monelle kansalaiselle on jäänyt epäselväksi, miten järjestelmä toimii.
Tietämättömyyden lisäksi jotkut saattavat jäädä työttömyyskassan ulkopuolelle lyhytnäköisten taloudellisten syiden vuoksi. Jos palkka on pieni, kymppi tai pari kuussa työttömyyskassaan on iso raha. Tästä menoerästä ei Böckermanin mukaan kuitenkaan kannata säästää.
”Typerin mahdollinen toimintatapa, minkä Suomessa voi valita, on jättäytyä tämän järjestelmän ulkopuolelle”, professori lataa sanoo.
Hänen mukaansa kassan ulkopuolella oleva kansalainen maksaa melkein kaikki kustannukset, mutta ei saa kassaan kuulumattomana työttömyysturvaa.
Böckermanin mukaan epätyypilliset työsuhteet ovat haaste työttömyyskassoille.
”Näissä työsuhteissa olevien henkilöiden suurempi työttömyysriski ei näytä heijastuvan halukkuuteen liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen voi tulevaisuudessa vähentää työttömyyskassojen jäsenmäärää”, kiteyttää Böckerman tutkimuksen tulokset.
Suomessa palkansaajien ammatillinen järjestäytyminen on vähentynyt ja muissa teollisuusmaissa menneinä vuosikymmeninä. Aleneminen on jatkunut 2010-luvulla, ja järjestäytymisaste on Suomessa nykyisin noin 70 prosenttia.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen on sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen eli Suomi kuuluu niin sanottuihin Ghent-maihin. Aiempien tutkimusten perusteella työttömyyskassoihin kuulumattomat ovat tyypillisemmin nuoria ja matalasti koulutettuja henkilöitä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät eivät liity ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksaviin työttömyyskassoihin merkittävästä työttömyysriskistään huolimatta. Määräaikaisten työntekijöiden valitessa työttömyyskassan jäsenyyden he tyypillisesti kuuluvat ammattiliitoista riippumattomaan Yleiseen työttömyyskassaan.
Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon, joka sisältää yksilökohtaisen tiedon ammattiliittoon tai pelkästään työttömyyskassaan kuulumisesta sekä tutkimuksen kannalta olennaisista henkilön taustamuuttujista.
Myös ETLAn tutkija Maczulskij Terhi pitää ongelmana sitä, että työttömyyskassojen ulkopuolella ovat yhteiskunnan huono-osaisimmat.
Terhin laatiman tutkimuksen mukaan nimittäin kassaan kuulumattomien ryhmä edustaa korkean työttömyysriskin palkansaajia – nuoria, miehiä, matalasti koulutettuja ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä.
Tutkimuspäällikön mielestä työttömyysturvajärjestelmän outo piirre on lisäksi se, että reilusti yli puolet näistä kassoihin kuulumattomista täyttäisi työssäoloehdon mahdollisen työttömyyden sattuessa. Näillä henkilöillä on lisäksi tilastollisesti ja työhistoriansa valossa suuri työttömyyden uhka.
Myös ansiosidonnaiseen työttömyysetuuteen liittyvistä epäselvyyksistä on saatu tutkimustuloksia.
Kantar TNS kysyi kesäkuussa työssäkäyvien suomalaisten mielipiteitä työmarkkinoista ja työttömyyskassoista Suomen Yrittäjien tilauksesta. Tutkimus paljasti, että enemmistö suomalaisista luulee virheellisesti, että ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen edellytyksenä on kuuluminen ammattiliittoon.
