Riski heikosta työllisyyskehityksestä on yhä merkittävä, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö.
Koronakriisin vaikutus Suomen työmarkkinoihin voi jäädä ministeriön arvion mukaan pelättyä pienemmäksi, jos uutta epidemia-aaltoa ja sitä torjuvia rajoitustoimia ei tule ja maailmantalous elpyy.
Kuitenkin työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan kuitenkin jäävän lähivuosina korkeammaksi kuin ennen kriisin alkamista. On myös olemassa riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 18.6. työmarkkinaennusteen, joka ulottuu vuoteen 2022. Ennusteeseen perusskenaarion lisäksi on tehty vaihtoehtoinen ennuste, jossa riskit epidemian toisesta aallosta ja keskeisten vientimarkkinoiden hitaasta toipumisesta toteutuvat.
Työttömien työnhakijoiden määrä, johon lasketaan myös kokoaikaisesti lomautetut, kääntyy ministeriön mukaa kesäkuussa laskuun huhti-toukokuun noin 430 000 hengen huippulukemien jälkeen. Erityisen paljon laskee lomautettujen määrä kesän aikana: lokakuussa kokoaikaisesti lomautettuna ennakoidaan olevan enää hieman yli 41 000 palkansaajaa.
Työministeriön mukaan perusennusteessa työttömien työnhakijoiden määrä on vuonna 2020 keskimäärin 332 000, vuonna 2021 noin 288 000 ja 269 000 vuonna 2022. Vuonna 2019 työttömiä työnhakijoita oli 240 000.
Sen sijaan riskiskenaariossa työttömien työnhakijoiden määrä kääntyy syksyllä uudelleen kasvuun, ja vuonna 2020 heitä olisi keskimäärin 355 000.
”Työmarkkinaennusteen valossa näyttää siltä, että työmarkkinat saattavat palautua kohtuullisesti. Näkymään liittyy kuitenkin paljon kysymysmerkkejä, ja toipuminen tulee viemään pidempään kuin kokemamme pudotus”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.
Haataisen mukaan kriisin aikana on yrityksiä tuettu massiivisesti ja pyritty säilyttämään työpaikkoja. Työministerin mukaa ilman näitä toimia näkymä työmarkkinoilla olisi todennäköisesti synkempi.
”Lisätoimet ovat kuitenkin välttämättömiä. Meidän tulee panostaa muun muassa osaamisen kehittämiseen”, työministeri Haatainen painottaa.
Uusien koronatartuntojen määrä on Suomessa ollut jo pitkään selvässä laskussa. Pahimmillaan huhtikuussa uusia tartuntoja oli lähes 270, kun tämän viikon lauantaina uusia tartuntoja oli enää yhdeksän.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tuoreimman seitsemän päivän seurantajakson aikana (8.-14.6.) todettiin 85 uutta tautitapausta. Uusien tapausten ilmaantuvuus väestöön suhteutettuna oli vain kaksi tapausta 100 000 asukasta kohden. Edellisellä seurantajaksolla (1.-7.6.) vastaavat luvut olivat 145 uutta tapausta ja ilmaantuvuus 3 tapausta 100 000 asukasta kohden.
