Talouden trendit

Kansanedustaja: “Perustulo ei ratkaise sosiaaliturvan ongelmia”

Perustulo kyllä yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa, mutta toisi samalla muita haasteita.

Viime vuosina on ollut paljon puhetta perustoimeentuloturvan uudistamisesta. Suomen nykyinen järjestelmä nähdään usein monimutkaisena, hallinnollisesti kankeana ja heikosti kannustavana.

Perusturvan uudistamisesta vallitsee puolueiden ja poliittisten päättäjien keskuudessa laaja yhteisymmärrys, mutta keinojen suhteen linjat erkaantuvat.

Yksi usein esitetty vaihtoehto nykyiselle mallille on perustulo. Siina kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Nykymallin syyperustainen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu perustulolla.

Perustulossa oleellista on myös se, ettei sen määrä vähene tulojen noustessa, joten siitä syystä sen uskotaan olevan kannustavampi kuin esimerkiksi nykyinen työttömyysturva.

Edellinen Juha Sipilän hallitus päätti aloittaa vuosina 2017–2018 kaksivuotisen perustulokokeilun. Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi kuitenkin pieneksi.

Suomessa Vasemmistoliitto ja Vihreät kannattavat avoimesti perustuloa. Vasemmistoliitto kertoi loppuvuodesta 2018 tavoittelevansa 800 euron suuruista perustuloa Suomeen. Puolue esitteli tänään ehdotuksensa sosiaaliturvamallista.

Puolueen mallissa yhdenmukaistettaisiin ensi hallituskaudella perusturvan vähimmäisetuuksia ja tehtäisiin uusi, edellistä laajempi perustulokokeilu.

“Sosiaaliturva on jäänyt jälkeen työelämän murroksesta. Hallitus on aktiivimalleineen vain lisännyt järjestelmän byrokratialoukkuja. Me haluamme purkaa loukut ja rakentaa sanktioiden sijasta ihmisille mahdollisuuksia kehittyä ja tilaa toimia”, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto kannattaa 800 euron perustuloa

Vasemmistoliiton perustulomallissa on 800 euron perustulo, mikä on päättyneessä perustulokokeilussa käytettyä 560 euroa selkeästi suurempi. Puolueen mukaan tämän kokoinen perustulo poistaisi hyvin pitkälle ihmisten tarpeen täydentää liian pientä perusturvaa toimeentulotuella.

Yleisturvan valmistelussa mukana ollut SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen ei pidä perustuloa hyvänä ratkaisuna sosiaaliturvan uudistamisessa.

”Perustulo ei ratkaise sosiaaliturvan ongelmia”, Mäkynen väittää. Hänen mukaansa perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, mutta samalla se on tehoton tapa kohdentaa sitä tarvitseville.

”Perustulokokeilun perusteella mallin etu on sen hyvinvointia lisäävä vaikutus, mutta perustulo ei lisää työllisyyttä. Mallin heikkous piilee etuuden ja palveluiden erottamisessa toisistaan. Kukaan ei ole esittänyt täydelliseen, kaikki muut etuudet korvaavaan perustuloon siirtymistä, jolloin byrokratian purkukaan ei toteudu”, Mäkynen toteaa.

Mäkynen muistuttaa, että esitetyissä perustulomalleissa perustulon rinnalle jäisi edelleen kuitenkin toimeentulotuki, ansioturva ja asumistuki.

”Perustulo on kohtuullinen 1970-luvun ratkaisu sosiaaliturvan uudistamiseksi, mutta tietojärjestelmien avulla pystymme tänä päivänä paljon parempaan”, Mäkynen toteaa.

Kansanedustaja kertoo, että SDP tavoittelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta yksinkertaisemmaksi, ennakoitavammaksi ja paremmin erilaisia elämäntilanteita vastaavaksi yleisturvaksi.

”Kolmitasoisen yleisturvan piiriin tulisivat kaikki nykyisin sosiaaliturvan eri etuuksia saavat henkilöt. Uudistuksen myötä eri perusturvaetuudet yhdistettäisiin yhdeksi etuudeksi.”

Mäkysen mielestä SDP:n mallin vahvuus on sen digitaalisuuden ja automatisaation hyödyntäminen.

”Sosiaaliturva kohdennetaan edelleen tarveharkinnan avulla, mutta harkinta tapahtuu automaattisesti ilman viiveitä ihmisen elämäntilanteen muuttuessa. On mahdollista jopa luopua hakemusrumbasta ja automatisoida koko järjestelmä. Samalla sosiaaliturvan etuudet ovat entistä vahvemmin kytkettynä yksilölliseen palveluun, joka voi olla kaikkea koulutuksesta työllisyyspalveluihin tai mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen”.

Vaihtoehto perustulolle: perustili

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki on ehdottanut perustulolle vaihtoehtoa, jota kutsutaan perustiliksi.

Perustili on jokaisen kansalaisen oma henkilökohtainen sosiaaliturvatili. Siinä sosiaaliturvan rahoittamiseen perittävät verot ja maksut ohjattaisiin noihin kansalaisten sosiaaliturvatileille, eikä valtion kassaan. Kansalaiset voisivat sitten vapaasti käyttää varoja tileiltään. Tukea saisi jopa nostaa sen jälkeenkin, jolloin tili menee miinukselle. Kun tuloja taas on, tilin saldo kasvaa.

Lepomäen esittämässä mallissa jokainen kansalainen saisi 18-vuotta täytettyään perustililleen 20 000 euron alkupääoman. Mikäli perustilin saldo vastaa alkupääomaa tai on sitä alempi, perustililtä saa nostaa korkeintaan 600 euroa kuukaudessa.

Lepomäen mukaan perustili poistaisi ensinnäkin byrokratiaa, koska sen myötä kansalainen voi käyttää ajan uusien toimeksiantojen hakemiseen sen sijaan, että täyttää työttömyysturvahakemuksia jatkuvasti päivittyvän työtilanteen mukaan.

Mäkysen mielestä perustili tarkoittaisi siirtymistä yhteisestä vakuutuksesta valtion tukemaan yksityiseen vakuuttamiseen. Tasoltaan se olisi iso leikkaus perusturvaan, sdp:n kansanedustaja pelkää.

Kommentoi
Ylös
>