Työllisyyslukujen trendi näyttää alaspäin. Hallituksen työllisyystavoite on karkaamassa tavoittamattomiin.
Sanna Marinin hallitus on asettanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen. Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelman tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti. Hallitusohjelman tavoitteena on päättää toimista, jotka kasvattavat työllisten lukumäärää 60 000 henkilöllä normaalissa suhdannetilanteessa.
Hallituksen 2.6.2020 tekemän kannanoton mukaan hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 henkilön tavoite.
Työllisyys on nyt 97 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta, muistuttaa Keskuskauppakamari. Työttömyysasteen trendi on seitsemän prosenttia. Lomautettujen määrä on edelleen korkealla. Luvut käyvät ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.
”Työllisyyslukujen trendi näyttää alaspäin, joskin vielä yllättävän loivasti. Hallituksen on tehtävä budjettiriihessä pikaisia päätöksiä, joilla vahvistetaan työllisyyttä, kurotaan julkisen talouden kestävyysvajetta ja parannetaan vientiyritysten kilpailukykyä”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Työllisyystavoitelaskurissa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Tuoreimmat työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi aleni sen ollessa 71,9 prosenttia vuoden 2020 heinäkuussa. Työttömyysasteen trendi oli seitsemän prosenttia. Erityisesti nuorten työttömyys on noussut verrattuna vuodentakaiseen lukuun.
Hallitus neuvottelee tänään valtiovarainministeri Matti Vanhasen johdolla ehdotuksesta ensi vuoden budjetiksi.
”Nyt tarvitaan pysyvästi työllisyyttä nostavia toimia. Hallituksen oma analyysi on hyvä – nyt tarvitaan enemmän työllisyystoimia, kuin hallituskauden alussa luultiin. Valitettavasti näyttää samaan aikana siltä, ettei työllisyysaste ei koronavirustilanteen takia täyty”, Kotamäki sanoo.
Julkisessa keskustelussa puhe suhdannetoimista ja rakenteellisista toimista menevät usein sekaisin.
”Päätöksen talouden ja työmarkkinoiden rakenteiden kunnostamisesta eivät ole ristiriidassa heikon taloustilanteen kanssa. Alleviivaan sanaa ”päätökset”. Nyt tarvitaan uskottavia päätöksiä ja sitoutumista hallitusohjelman hengessä työllisyystavoitteen umpeen kuromiseksi. Päätösten voimaan tulo on kuitenkin ajoitettava sillä tavalla, ettei kiristetä kansalaisten tulotasoa, kun elpyminen on vielä haurasta”, Kotamäki summaa.
”Uskottavat ja taloutta oikeaan suuntaan vievät päätökset parantavat kansalaisten luottamusta talouteen, vähentävät epävarmuutta ja siten mahdollistavat paremman tulevaisuuden suunnittelun sekä lähettävät signaalin ulkomaille, että Suomen instituutiot toimivat ja siksi tänne kannattaa investoida.”
Kotamäki tuo esiin työllisyystoimet valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa.
”Valtiovarainministeriön esittämät työllisyystoimet osoittavat, että virkamiesten analyysi on realistinen. Nyt tarvitaan vaikeitakin ja mahdollisesti epäsuosittuja päätöksiä, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin. Tämä ei ole poliitikoille helppoa. Siksi olemme Suomessa tilanteessa, jossa julkiset menot ja veroaste ovat pikkuhiljaa hiipineet liian korkealle tasolle.”
”Eniten keskustelussa ollut toimenpide on kenties ollut työttömyysputki, joka saattaa nyt monen vuoden kritiikin, keskustelun ja useiden tutkimuksien jälkeen poistua. Putken tukkiminen on tähän hetkeen sopiva toimenpide, koska se tulee voimaan viiveellä. Ihmisille jää aikaa varautua uudistuneeseen tilanteeseen. Samalla on pidettävä erityistä huolta ikääntyneihin kohdistetuista työvoimapoliittisista toimista, että samaan aikaan mahdollisimman harva tippuisi työvoiman ulkopuolelle”, Kotamäki latelee.
Työllisyystoimien valmistelun osana valtiovarainministeriö julkaisi aiemmin tässä kuussa työllisyystoimia käsittelevän virkamiesmuistion. Siinä esitellään työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, joilla voitaisiin kasvattaa työllisyyttä julkista taloutta vahvistavalla tavalla.
Valtiovarainministeriön työllisyyspaketti koostuu kolmesta ilmiökokonaisuudesta. Uudistukset koskevat ikääntyneitä, työllisyyspalveluita ja työttömyysetuuksia sekä opintoetuuksia.
