Metsäjätti UPM:n laajat irtisanomisilmoitukset herättävät laajalti keskustelua Suomen kilpailukyvystä ja yritysten toiminnasta.
Viime keskiviikko oli synkkääkin synkempi päivä Suomen taloudelle. Metsäjätti UPM kertoi rajuista säästötoimista, joiden tavoitteena on vähentää peräti 840 työntekijää, näistä suurin osa Suomesta.
UPM kertoo tiedotteessaan suunnittelevansa Kaipolan paperitehtaan pysyvää sulkemista Suomessa, Shottonin paperitehtaan myyntiä Walesissa sekä UPM Communication Papersin liiketoimintatiimien toiminnan tehostamista, jotta liiketoiminta-alueen kilpailukyky voidaan varmistaa.
Metsäteollisuuden näkymät vaikuttavat synkiltä laajemminkin. Koronapandemia ja sen hillitsemistoimet ajoivat keväällä paperintuotannon kotimaan tehtailla alimmalle tasolle vuosikymmeniin, kertoo Metsäteollisuus ry. Huhti-kesäkuussa myös sahatavaran ja vanerin tuotanto laski, mutta sellun ja kartongin tuotanto kasvoi viimevuotisesta, selviää Metsäteollisuus ry:n tuotantotilastoista.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen julkisti torstaina harvinaisen avoimen kirjeen, jossa hän arvostelee kovin sanoin Suomen teollisuus- ja veropolitiikkaa.
Pesonen mukaan ”ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus” on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi.
”Liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella, vaikka tiedetään, että 80% kulutuksesta on raskaassa liikenteessä, esimerkiksi puun tai tavaran kuljetuksessa. Neljä kertaa Ruotsia korkeampi paperiteollisuuden sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä”, Pesonen lataa.
Finanssikonserni Sammon ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos varoitti tehtaiden kohtalosta jo tammikuussa. Paperiliitto kävi tuolloin neuvotteluja Metsäteollisuus ry:n kanssa paperiteollisuuden uudesta työehtosopimuksesta viime vuoden elokuusta alkaen.
Yleisradion ykkösaamussa Wahlroos kertoi, että metsäteollisuus sulkee Suomessa 2–3 paperikonetta, jos ammattiyhdistysliike saa vaatimuksensa läpi maanantaiaamuna alkavassa työtaistelussa.
”Jos me hyväksymme kaikki ammattiyhdistysliikkeen vaatimukset, täältä lähtee työpaikkoja – ja niitä lähtee paljon”, Wahlroos totesi.
Wahlroosin mukaan palkankorotusvaraa voisi olla vaikka kuinka paljon, jos samalla suljetaan kymmenen paperikonetta. Hänen mukaansa Suomeen ei kuitenkaan synny investointeja, jollei Suomi puolusta kilpailukykyään.
Pääministeri Sanna Marin arvosteli perjantaina Ylen Ykkösaamussa Jämsän kannattavan tehtaan sulkemista. Haastattelussa pääministeri kyseenalaisti UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkemispäätöksen.
Vakavarainen UPM tuotti viime vuonna voittoa 1,4 miljardia euroa ja yhtiö on nostanut osinkojaan reippaasti viime vuosina, Marin muistutti.
”Tässä tilanteessa irtisanomiset ovat ihmiselle kova isku, ja herättävät paljon kysymyksiä. Mikä riittää? Kun olemme nyt erittäin syvässä kriisissä ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, herää myös kysymys, miksi juuri nyt? Kun ihmisillä on muutenkin vaikea työllistyä. Oliko juuri nyt tarpeen sulkea kannattava tehdas?”, pääministeri kysyy.
Pääministeri haluaa myös keskustelua siitä, onko ihmisten irtisanominen ja tehtaiden sulkeminen Suomessa liian helppoa. Esimerkiksi Saksassa irtisanomiset tulevat yhtiöille kalliimmiksi kuin Suomessa.
