Oma talous

Onko rekrytoijan maailma pelkää ei kiitosta ja vallankäyttöä? – rekrytointiasiantuntijan mukaan ala on pahasti jakautunutta

Saana Rossi
Kuva: Opa Latvala

Saana Rossi paljastaa kirjassaan rekrytoinnin ja työnhaun salat.

Niin rekrytointia kuin työnhakua pidetään jokseenkin raskaana ja ankeana aiheena. Rekrytoinnin, työnhaun ja HR:n ammattilainen Saana Rossi pohtii, miksi rekrytointi on saanut yhteiskunnassamme negatiivissävytteisen maineen.

– Jos miettii, miksi ollaan rekrytoimassa tai hakemassa töitä, niin ne ovat tosi kiinnostavia aiheita. Oikean työn saaminen voi muuttaa ihmisen elämää merkittävästi, Rossi kertoo innostuneesti.

Uuden työn löytyminen voi olla yhtä innostavaa kuin uusi parisuhde tai asunto, Rossi vertaa. Vatsassa pyörii perhosia ja tunnelma on katossa.

– Odotusarvo on vähän sama. Se luo paljon positiivista energiaa ja pöhinää ympärilleen. Nämä kaikki ovat investointeja itseen ja omaan elämään, ja mikä olisikaan sen tärkeämpää tai innostavaa.

Rossi on ollut alalla yli kymmenen vuotta ja ehtinyt viimeistelemään urallaan tuhansia rekrytointeja. Nyt hän haluaa tehdä rekrytoinnista ja työnhausta positiivisempaa ja innostavampaa hiljattain julkaistussa Rekrytoija-kirjassaan, jossa hän paljastaa alan salat ja tekee rekrytointia läpinäkyvämmäksi.

Rekrytointiprosessit kaipaavat hiomista

Suomalaisilla on ollut yksitapainen tyyli tehdä rekrytointia jo pidempään. Perinteinen ”laitetaan työilmoitus nettiin ja odotellaan hakemuksia” toteutuu edelleen monessa yrityksessä, vaikka tarjolla olisi muitakin keinoja.

– Ollaan viime vuosien aikana kehitytty alana, mutta edelleen on äärimmäisen paljon kehitettävää. Hoidetaan edelleen rekrytointia hyvin perinteisillä tavoilla ja keinoilla.

Teknologia ja tekoäly tuovat rekrytointialalle uusia mahdollisuuksia. Erilaiset työnhakualustat, tai ”mätsäämisalustat” haastavat perinteistä työnhakumallia.

– On olemassa esimerkiksi työnhaun Tindereitä tai vinkkaa hyvä tekijä niin saat vinkkipalkkion -tyylisiä palveluita, joita on ennen käytetty vaan yritysten sisällä, mutta nyt laajemminkin niiden ulkopuolella.

Rossin mukaan rekrytointiala on Suomessa pahasti jakautunutta. Aloilla, joilla on kova osaajapula, kuten teknologia-, IT- ja ohjelmistoala, rekrytointiprosessien tulee olla hiottuna viimeisen päälle kuntoon. Virheisiin ei juuri ole varaa, koska se on liiketoiminnallisesti niin kriittistä ja strategista.

Jos taas osaajia on tarjolla enemmän kuin paikkoja on auki, eikä alan yritysten liiketoiminnassa ole pakottavaa tarvetta panostaa rekrytointiin, prosessi saatetaan tehdä Rossin mukaan leväperäisemmin. Varsinkin kilpailuilla aloilla on ymmärretty, että työnhakijoilla on paljon mahdollisuuksia ja hyvät tekijät viedään käsistä, jollei rekrytointi ole kunnossa.

– Vaikka skaala on tosi laaja, ollaan ymmärretty, ettei voida ylimielisesti toimia vain työnantajan puolesta, tapoja on pakko kehittää ja miettiä hakijaa.

Rekrytoijat tekevät yhteiskunnallisesti merkittävää työtä

Koronakriisin vaikutuksia nähdään myös rekrytoinneissa. Jotkut alat vetävät lähes samaan malliin kuin ennen, kun toiset ovat ottaneet kovempaa iskua, kuten matkailuala. Tilanne on parempi rekrytoijien kannalta, kun hakijoita on enemmän tarjolla, mutta ikävä totuus on, ettei näillä aloilla ole juurikaan täytettäviä työpaikkoja.

– Jokainen uusi työsuhde on tärkeä ja suuri rekrytointiteko, joka osaltaan mahdollistaa yhteiskuntamme – ja jokaisen suomalaisen – hyvinvoinnin kestävää tulevaisuutta, työministeri Tuula Haatainen muistuttaa Rekrytointigaalan kotisivulla.

Syksyllä pidettävä gaala palkitsee vuoden parhaat rekrytointialan teot ja tekijät, ja sen tavoitteena on tehdä näkyväksi kaikki se työ, jota rekrytointialan ammattilaiset tekevät suomalaisen työelämän ja työllisyyden eteen.

Rossi paljastaa, että moni rekrytoija kokee tällä hetkellä työnsä raskaaksi, kun työt ovat siirtyneet etätoimistoille. Livekontaktit ja vuorovaikutuksen määrä on alhaisempi, joka vaikuttaa vahvasti yleisvireeseen. Epävarmuuden kasvaessa on erityisen tärkeää, että rekrytoinnit hoidetaan hyvin, prosessit ovat mietitty ja hiottu loppuun saakka.

– Näissä tilanteissa ei kiitokset ja huonot kokemukset ovat paljon voimakkaampia kuin normaalisti.

Rekrytointi on pääasiallisesti ei kiitoksen tuottamista ja sanomista, ja rekrytoijalla on käsissään valtava määrä valtaa, Rossi kertoo. Huonosti hoidettu rekrytointi voi pahimmillaan jättää hakijaan syviä arpia.

– Haastattelutilanteessa on herkillä ja se jännittää, mitä se toinen osapuoli sanoo tai miten hän tulkitsee sinua.

Rossin mukaan ei kiitosten sanoittaminen on työn raskain ja negatiivisin puoli, kun tietää miten iso merkitys rekrytoinnilla voi olla ihmisen elämään. Omilla sanoillaan voi nostaa toisen ihmisen taivaisiin tai tiputtaa alas korkealta.

Tasapainoa ja merkityksellisyyttä rekrytoijan työhön tuo hetket, kun oikea henkilö löytää töihin oikeanlaiseen yritykseen.

– Mikään ei voita sitä ilon tunnetta.

Lue myös: Rekrytointikonsultin parhaat vinkit työhaastatteluun.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös