Sijoittajan verotus

Sijoitustappiot kannattaa aina hyödyntää verotuksessa

Sijoittajan kannattaa tehdä sijoituskohteen tappioista aina veroilmoitus. 

Pörssisijoittamisesta tai vaikkapa asunnon vuokraamisesta saattaa syntyä sijoittajalle tappiota. Tappiot ovat veroilmoituksella hyödynnettäviä osia ja tappiollisesta vuodesta kannattaa aina tehdä veroilmoitus. Aiheesta muistuttaa myös Veronmaksajain keskusliitto uusimmassa Taloustaito-lehdessä.  

Verotuksessa vahvistettu sijoitustappio vähennetään aina saman tulolajin tulosta. Se tarkoittaa sitä, että ansiotuloihin liittyvää tappiota ei siis voi vähentää pääomatuloista eikä pääomatulojen tappiota ansiotuloista. 

Lisäksi tappiot pitää aina vähentää sen tulolähteen tuloksesta, jossa ne ovat syntyneet. Esimerkiksi elinkeinotoiminnasta syntynyttä tappiota ei voi vähentää maatalouden tulosta eikä maatalouden tappiota elinkeinotoiminnan tulosta. 

Tärkeää on sijoittajan kannalta kuitenkin se, että jonkin sijoituskohteen tappiot vähennetään samana vuonna saaduista muista pääomatuloista.  

Eli esimerkiksi asunnon vuokraamisesta syntyneet tappiot verovuonna voidaan vähentää mistä tahansa muusta pääomatulosta. Näitä voivat olla pörssiyhtiöiden luovutusvoitot ja osingot tai vaikka puumyyntitulot. 

Jos sijoittajalla ei ole lainkaan pääomatuloja tai pääomatuloja on vähemmän kuin vähennettäviä myyntitappioita, vähennys siirtyy seuraaville viidelle vuodelle. Eli veroilmoitus tappioista kannattaa siinäkin tapauksessa, ettei pääomatuloja ole verovuonna ollut lainkaan.  

Pieniä myyntitappioita ei voi vähentää. Vähennystä ei saa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ovat enintään 1 000 euroa. 

Jos sitten pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä on enemmän kuin pääomatuloja, syntyy veronmaksajalle alijäämä. Mikäli ansiotulojen verot eivät riitä tämän alijäämän vähentämiseen eli alijäämähyvityksen tekemiseen, verotuksessa vahvistetaan pääomatulolajin tappio. Tappio vähennetään seuraavien 10 verovuoden aikana pääomatulosta sitä mukaa kuin pääomatuloa syntyy. 

Alijäämä syntyy esimerkiksi silloin, kun veronmaksajalle ei ole pääomatuloja, mutta hän maksaa asuntolainan korkoja, tai kun pääomatuloista vähennettävät kulut ovat suuremmat kuin tulot, esimerkiksi vuokra-asunnon remonttikulut ovat suuremmat kuin vuokratulot. 

Alijäämähyvitys on 30 prosenttia alijäämästä ja sitä voi saada enintään 1 400 euroa vuodessa. Jos kuitenkin veronmaksaja on ottanut lainan ensiasuntoa varten ja alijäämä on syntynyt tämän lainan koroista, alijäämähyvitys on 32 prosenttia. 

Jos veronmaksajalla on alaikäisiä lapsia, hyvityksen enimmäismäärään tehdään kuitenkin lapsikorotus. Jos veronmaksajalla on yksi lapsi, enimmäismäärää korotetaan 400 euroa. Silloin alijäämähyvitys on enimmillään 1 800 euroa. Jos lapsia on kaksi tai enemmän, korotus on yhteensä 800 euroa, jolloin alijäämähyvitys on enimmillään 2 200 euroa. 

Alijäämähyvityksen voi siirtää tarvittaessa myös puolisolle. 

Lähde: Vero.fi 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös