Tuoreessa Leadcast-podcastissa Sammon ja UPM:n hallituksien puheenjohtaja Björn ”Nalle” Wahlroos kertoo urapolustaan, virheiden tekemisestä, sattuman merkityksestä sekä riskinotosta. Wahlroos pohtii ajatuksia kestävästä kapitalismista ja yritysvastuullisuudesta, joita hän pitää lähinnä hölynpölynä.
Podcastissa BWahlroos paljastaa, että yhden uransa suurimmista virheistä. Se oli se, ettei hän osannut ennakoida, että pankkeja aletaan säännellä niin voimakkaasti Euroopassa.
”Yksi suurimmista, ainakin rahamääräisesti, on se, että minulle oli mahdotonta ymmärtää, että pankkitoimintaa ylireguloidaan niin voimakkaasti kuin Euroopassa on tehty,” Björn Wahlroos kertoo.
Leadcast-podi on kuunneltavissa alta.
Sampo omistaa lähes 20 prosentin osuuden Nordean osakkeista.
Sammon osakkeen krooninen aliarvostus on ollut jo pitempään keskustelunaihe Suomen osakemarkkinoilla. OP:n pääanalyytikko Antti Saari kiinnitti Sammon osakkeen alhaiseen hintaan huomioita jo viime lokakuussa, jolloin Sammon osakekurssi oli romahtanut alle 35 euron.
Sampoa aktiivisesti seuraava Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén on tuonut esille sen, että yhtiön osien summa on arvokkaampi kuin yhtiön markkina-arvo.
Ruotsalainen Dagens Industri uutisoi tällä viikolla, että Sampo olisi harkitsemassa Nordea-omistuksensa myyntiä muutaman vuoden sisällä. Uutinen perustuu nimettömiin lähteisiin.
Onko Nordea ollut siis Sammolle kehno sijoitus? Björn Wahlroos myöntää podissa, että Nordean kurssinousu on ollut vaatimatonta viimeisen 10 vuoden aikana, vaikkakin se on maksanut hyvin osinkoja.
Nordean ja pankkisektorin kehno menestys pörssissä johtuu Wahlroosin mielestä pankkisääntelyn kiristymisestä Euroopassa. Tämä kehitys huolestuttaa Wahlroosia, koska pankkien ylisääntely rajoittaa luotontarjontaa. Se taas johtaa nykyisenlaiseen makrotalouden tilanteeseen, jossa ei ole lainkaan inflaatiota ja korkotaso on negatiivinen.
Wahlroos esiintyi myös EVAn Suomi-skenaariot -raportin julkistamistilaisuudessa. Siinä hän ottaa kantaa Metsäteollisuus ry:n paljon huomiota herättäneeseen päätökseen irtautua keskitetyistä työehtosopimuksista. Metsäteollisuus ry kertoi lokakuun alussa sen hallituksen päätöksestä irtautua työehtosopimustoiminnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että työehdoista sopiminen siirtyy yritystasolle.
Wahlroosin mukaan Metsäteollisuus ry:n päätöksen taustalla on toive, että muutoksesta seuraisi parempaa sopimista. Irtautuminen tarkoittaa Wahlroosin mukaan sitä, että yksittäiset pääluottamusmiehet, yksittäiset ammattiyhdistykset UPM:n piirissä saavat laajemman oikeuden sopia omista työehdoistaan ja omasta tavasta toimia.
Wahlroos ei usko, että keskitettyjen sopimusten lakkaaminen metsäteollisuudessa johtaisi työntekijöiden oikeuksien heikentymiseen.
””Minne työntekijöiden oikeudet tässä lähtisivät, Kyse on vain siitä, että myös paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon työehtosopimusneuvotteluissa”, Wahlroos toteaa.
